Äkillinen välikorvantulehdus on tavallinen tauti lapsilla. Eniten korvatulehduksia on 6 kk-2 vuoden ikäisillä lapsilla. Kahden vuoden ikään mennessä noin 70 % lapsista onkin sairastanut välikorvantulehduksen. Yleensä äkillinen välikorvantulehdus ilmaantuu ylähengitysteiden virusinfektion aikana tai heti sen jälkeen. Nuoren iän lisäksi korvatulehdukselle altistavia tekijöitä ovat esimerkiksi päiväkotihoito, korvatulehdusten esiintyminen muilla perheenjäsenillä, vähintään yksi sisarus sekä altistuminen tupakansavulle.

Äkilliseen välikorvantulehdukseen liittyy lähes aina edeltävä tai samanaikainen flunssa. Korvakipu ja kuulon aleneminen ovat tavallisia oireita korvatulehduksessa. Korvien harominen ilman flunssaoireita sen sijaan ei viittaa korvatulehdukseen.

Korvalääkärin vastaanotolla korvat tutkitaan otsalampun ja suppilon avulla. Korvaa tutkittaessa aikuinen pitää lasta tukevasti sylissään ja tukee lapsen pään kunnolla omaa rintaansa vasten, jottei pään liikkuminen aiheuta kipua. Tärykalvon liikettä tutkitaan pneumaattisella suppilolla, jossa korvaan puhalletaan ilmaa ja tarkastellaan lampulla tärykalvon liikettä. Tutkittaessa voidaan käyttää myös tympanometria, jolla saadaan nopeasti ja kivuttomasti tutkittua tärykalvon liike.

Äkillinen välikorvantulehdus voidaan hoitaa kipulääkkeillä tai antibiootilla. Mikäli antibioottihoitoa ei aloiteta, korvalääkäri tutkii korvat uudelleen 1-2 päivän kuluttua ja varmistaa, että paraneminen on lähtenyt käyntiin. Äkillisessä korvatulehduksessa suositellaan myös asentohoitoa eli lapsen pääpuolen kohottamista nukkuessa.

Korvatulehduksen jälkitarkastus on noin kuukauden kuluttua tulehduksesta, mikäli lapsi on oireeton.

Koska putkitukseen?

Jos lapsi sairastaa yli 3 korvatulehdusta 6 kuukauden aikana tai yli 4 korvatulehdusta vuoden aikana, harkitaan tärykalvoputkien laittamista. Samoin, jos lapsella on eritettä välikorvassa yli 2 kuukauden ajan. Tällöin erite on usein liimamaista ja sitkeää limaa ja korvaa kutsutaankin liimakorvaksi. Tällaisissa tilanteissa viimeistään lapsi kannattaa tuoda korvalääkärin vastaanotolle. Toimenpiteen tarve ja laajuus arvioidaan jokaisen lapsen kohdalla erikseen. Jos lapsella esiintyy myös jatkuvaa kuorsausta tai jos kitarisa ahtauttaa merkittävästi nenänielua ja on jatkuvasti tulehtunut, harkitaan kitarisan poistoa putkituksen lisäksi. Kitarisan poistosta ei ole hyötyä pienillä lapsilla pelkkien korvatulehdusten ehkäisemisessä. Tärykalvoputkien avulla välikorvan limakalvo tervehtyy , ilmastoituminen välikorvassa parantuu ja korvatulehdusten määrä vähenee.

Toimenpide

Jos päädytään korvien putkitukseen, varataan lapselle aika leikkausaliin toimenpidettä varten. Toimenpiteeseen tultaessa on oltava syömättä ja juomatta 3-4 tuntia riippuen lapsen iästä. Sairaalaan saavutaan noin puoli tuntia ennen sovittua toimenpideaikaa.

Putkitustoimenpide on nopea ja turvallinen päiväkirurginen leikkaus, joka tehdään nukutuksessa. Nukutus tapahtuu naamarin avulla ja suonikanyyli asetetaan vasta lapsen nukahdettua. Toimenpiteen tekee korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri. Ennen toimenpidettä korvalääkäri ja nukutuslääkäri keskustelevat vanhempien kanssa ja vastaavat mielellään kysymyksiin. Vanhemmat saavat olla lapsen kanssa nukahtamiseen asti ja he pääsevät lapsen luo heräämöön heti toimenpiteen jälkeen.

Toimenpide kestää nukutuksineen noin 20 minuuttia. Putket asetetaan mikroskoopin avulla pienen reiän kautta tärykalvoon. Tärykalvoputket ovat joko silikonista tai metallista. Jos lapselle tehdään myös kitarisan poisto, leikkaus kestää hiukan kauemmin. Toimenpiteen jälkeen lasta seurataan heräämössä noin kahden tunnin ajan, jonka jälkeen lapsi saa kotiutua vanhemman saattamana. Seuraavana päivänä lapsen voi viedä jo päivähoitoon. Kitarisan poiston jälkeen kannattaa varata lapselle pari toipumispäivää kotona. Putkituksen jälkeen korvasta vuotaa usein 2-3 päivän ajan eritettä eikä siitä tarvitse huolestua. Usein korvalääkäri määrää toimenpiteen jälkeen käytettäväksi korvatippoja.

Seuranta

Tärykalvoputkia seurataan niiden laittamisen jälkeen oireettomallakin lapsella 1-4 kuukauden välein. Korvalääkäri tarkistaa, että putket ovat auki ja paikoillaan tärykalvolla. Tärykalvoputkien aikanakin voi tulla välikorvantulehdus, jolloin yleensä korvasta valuu märkäistä eritettä. Tällöin lapsi pitää tuoda lääkärin vastaanotolle, jossa korva puhdistetaan ja eritteestä otetaan pumpulipuikolla näyte bakteeriviljelyä varten ja aloitetaan korvatipat ja mahdollisesti antibioottihoito.

Tärykalvoputket poistuvat tärykalvolta itsestään noin 3-12 kk aikana. Putkien aikana on tärkeää suojata korvat vedeltä uidessa esimerkiksi korvatulppien ja uimapannan avulla. Uimaharrastuksesta ei kuitenkaan tarvitse putkien takia luopua. Putkien irrottua voidaan korvatulehdusten jatkuessa asettaa uudet putket. Monilla lapsilla yksi putkitus kuitenkin riittää.

Jaa