Terveystieteen maisteri Satu Jäntti väitteli hiljattain Kuopion Yliopistossa terveystieteen tohtoriksi aiheesta Kansalainen terveyspalveluja valitsemassa. Aiheena oli kansalaisen mahdollisuus valita lääkärinsä ja hoitopaikkansa.

- Järjestelmämme ohjaa vahvasti julkiseen terveydenhuoltoon. Kansalaisen näkökulma on unohtunut, Jäntti toteaa.

Tutkimus osoittaa, että yhteiskunta säästäisi nostamalla Kelan korvauksia julkisten terveyspalvelujen lisäyksen sijaan. Korvausosuuden nosto lisäisi kansalaisten valinnanvapautta ja yksityisen terveydenhuollon käyttöä. Se toisi helpotusta kuntabudjetteihin, mutta poliittinen tahtotila asialle puuttuu.

Kelan korvausten tulisi nousta

Kelan korvauksen tulisi nousta 50 prosenttiin todellisista kuluista nykyisestä 28 prosentista, jotta valinnan mahdollisuus olisi todellinen.

- Jatkuvasti pienentyvä korvaustaso eriarvoistaa kansalaisia. Pienituloisilla ei ole varaa yksityiseen terveydenhuoltoon. 

- Julkinen terveydenhuolto ei pysty aina vastaamaan kansalaisten tarpeisiin, ellei kyseessä ole henkeä uhkaava, vaan muutoin kiireellinen tai erikoislääkärinhoitoa vaativa tilanne.

Hoitamattomuudesta ja pitkäaikaissairauksista aiheutuu yhteiskunnalle suuremmat kustannukset kuin hoitamisesta.

Yksityisen sairauskuluvakuutuksen ottajien vähäisyyden syynä on yleinen sairausvakuutuslaki. Yksityinen terveydenhuolto valittiin tästä huolimatta sen laadun, nopeuden ja joustavuuden vuoksi.

Terveystieteilijät ja Kela ovat esittäneet valinnan mahdollistamiseksi kunnan maksamaa terveysvakuutusta, jolloin kansalainen voisi valita vapaasti terveyspalvelujensa tarjoajan.

Itse ei saa päättää hoidostaan?

- Julkisessa terveydenhuollossa kansalaisen oma valinta saattoi jäädä huomiotta. Lääkäri ja omaiset päättivät. Yksilöllä tulisi olla terveysvalinnoissaan päätösoikeus, kiistämättä lääkärin asiantuntijuutta.

Mahdollisuus valita julkisen ja yksityisen hoitosektorin välillä toteutuu parhaiten isoilla paikkakunnilla. Maaseudun ja pienten paikkakuntien asukkaat ohjautuvat automaattisesti julkiseen terveydenhuoltoon, koska vaihtoehtoja ei ole.

- Kansalaiset toivovat julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteisvastuullisuutta. Pelkkää yksityistä terveydenhuoltoa he eivät halua, esimerkiksi akuuttien ja pitkäaikaisten tai kuolemaan johtavien sairauksien hoidon tulee säilyä julkisen terveydenhuollon vastuulla. 

Tulevaisuudessa hoitoa myös ulkomailta?

Satu Jäntti halusi väitöskirjassaan nostaa yleiseen keskusteluun kansalaisen roolin terveyspalveluissa, joka on ollut hänen mukaansa paitsiossa.

- Maailma globalisoituu, 20 vuoden päästä terveyspalvelutkin ovat kansainvälistyneet. Toivon, että järjestelmä muuttuu yksilölliseen suuntaan, kansalaisen toiveet huomioon ottavaksi.

Jaa