Julkaistu: 
Ma 31.3.2014 klo 10:56

Suomalaiset ovat hurahtaneet treenaamiseen ja kuntosalit sekä muut liikuntapaikat täyttyvät innokkaista liikkujista. Viimeistään tähän aikaan vuodesta myös ns. kesäksi kuntoon  -projektin aloittaneet kuntoilijat huhkivat kovaa.  Liikkuminen on hyvä asia, mutta kannattaa ottaa järki käteen ja muistaa tasapaino levon ja treenin välillä. Pitkään jatkuessaan liian kova harjoittelu voi johtaa alipalautumistilaan, kansankielellä ilmaistuna ylikuntoon. Oman kehon kuunteleminen ja omien rajojen tunnistaminen kannattaa, sillä se on paras vakuutus terveydelle.

Himotreenaajat tai omaan kuntotasoonsa nähden liikaa liikkuvat eivät ole tuntematon potilasryhmä lääkäreille. Mehiläisessä vastaanottoa pitävä liikuntalääketieteen erikoislääkäri Pippa Laukka tapaa vastaanotollaan paljon ihmisiä, jotka ovat jo pidemmän aikaa treenanneet omaan kuntotasoonsa nähden liian kovaa ja ajaneet itsensä ns. ylikuntotilaan, joka on pitkäaikaisen ylirasitustilan seuraus.

”Supersuorittaminen näkyy liikkumisessakin. Nykyajan muotivillitys tuntuu olevan, että treenataan paljon ja kovaa. Harjoittelemaan lähdetään usein liian kunnianhimoisesti huomioimatta omaa lähtötasoa. Halutaan liian paljon liian lyhyessä ajassa. Itseään pitäisi osata kuunnella ja kehon lähettämiä viestejä arvostaa”, Laukka sanoo.

Ylikunto voi johtaa hormonaalisiin ja aineenvaihdunnan häiriöihin

Ylikunnossa olennainen piirre on, että keho on ajautunut alipalautumistilaan eikä pysty suoriutumaan sille asetetuista haasteista. Ylikunto voi pitkään jatkuessaan johtaa jopa hormonaalisiin ja aineenvaihdunnan häiriöihin.
”Kun hormonaaliset ja aiheenvaihdunnan häiriöt astuvat kuvaan, on ylikunto jatkunut jo pitkään ja kehittynyt varsin syväksi”, Laukka sanoo.
Ylikunnon syiden selvittely voi olla aikaa vievää puuhaa.  Taustalla voi olla useita tekijöitä, kuten esimerkiksi sairauksia. Piilevä infektio ja kova treenaaminen eivät tietenkään ole hyvä yhdistelmä.
”Esimerkiksi kilpirauhashäiriöt tai piilevä infektio, kuten mykoplasma voivat johdattaa ylikuntoon ja  alipalautumistilaan. Mahdolliset sairaudet on aina hyvä sulkea pois ajoissa”, Laukka sanoo.

Liiku oma kuntotasosi huomioiden

Liikkujan olisi hyvä suunnitella harjoitteluohjelmansa aina oma kuntotaso huomioiden.  Elimistöjen erilaisuus ja taustatekijät on otettava huomioon harjoittelun suunnittelussa.  Hakoteille mennään helposti, jos lähdetään yhtäkkiä harjoittelemaan yltiöpäisesti ilman asiantuntemusta.
”Tiedetään, että jos on aloittanut aktiivisen harjoittelun jo lapsena, niin tällaisen henkilön aineenvaihdunta sekä hengitys- ja verenkiertoelimistö ovat kehittyneet aivan erilaisiksi, kuin henkilöllä, jolla urheilutaustaa ei ole. Keho tottuu rasitukseen. Kolmekymppinen, joka aloittaa kovan harjoittelun tyhjältä pohjalta on aivan eri tilanteessa kuin kolmekymppinen, jolla on kymmenen vuoden urheilutausta ja lähtee nyt treenaamaan kovaa  uudestaan”, Laukka kuvaa.

Lepo, itsensä kuunteleminen ja korjaavat harjoitteet

Ylikunnon hoitamisessa lepo on tärkeä elementti. Koska ylikunnossa on kyse myös hermostollisesta yliaktivaatiosta, on keholle tärkeää tarjota erilaisia impulsseja ja harjoitteita. ”Keholle on hyvä tarjota korvaavia harjoitteita eli tehdä vähän erilaista kuin mihin on tottunut. Jos on tottunut esimerkiksi juoksemaan paljon, on hyvä kokeilla toisentyyppistä harjoitetta, jotta keho saa erilaista ärsykettä ja toipuminen lähtee pikku hiljaa käyntiin. Kovia sykkeitä on vältettävä, sillä keholle on annettava mahdollisuus rauhoittua.  Esimerkiksi tietoinen läsnäolo, mindfullness, jooga, rentoutusmenetelmät ovat hyviä apukeinoja”, Laukka sanoo.

Muita konkreettisia apukeinoja ylikunnon hoitamisessa ovat sykeseuranta, treenipäiväkirjan pitäminen, ammattimainen ohjaus sekä lääkärintarkastukset. ”Jokaisen liikkujan olisi hyvä tietää oma leposykkeensä, mielellään myös maksimisyke sykealueiden määrittelemiseksi. Tämä auttaa sykekäyttäytymisen seuraamisessa, tulkinnassa ja ylikuntotilan hoidon etenemisessä.  Ylikuntotilallehan on tyypillistä, että syke nousee. Treenipäiväkirja ja ammattimainen ohjaus ja seuranta ovat tärkeitä”, Laukka kertoo.

Treenaamisessa on tärkeää myös muistaa olla armollinen itseään kohtaan. ”Kun sellainen päivä tulee, ettei treeni tunnu hyvältä eikä se kulje kuten pitäisi, tunnista ja kunnioita sitä. Ihminen on lähtökohtaisesti itsensä paras asiantuntija. Oman kehon signaalien tunnistaminen ehkäisee monilta haavereilta ja rasitustiloilta”, hän muistuttaa.

Lisätietoja ja asiantuntijan haastattelupyynnöt:
Mehiläisen Viestintä, Suvi Syrjäläinen, p. 050 375 8129

Mehiläinen-konserni on tunnetuin ja arvostetuin yksityinen sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottaja Suomessa. Mehiläisen valtakunnallinen palveluverkosto tarjoaa monipuoliset sosiaali- ja terveyspalvelut yksityis-, yritys- ja kunta-asiakkaille. Vuonna 1909 perustetussa Mehiläisessä työskentelee noin 6 000 ammattilaista. Mehiläinen-konsernin liikevaihto vuonna 2012 oli 256,4 miljoonaa euroa. Mehiläinen kuuluu pohjoismaiseen Ambea-konserniin, joka on yksi Euroopan suurimmista terveys- ja hoivapalveluiden tarjoajista. www.mehiläinen.fi
 

Jaa