Valinnanvapaus ja asiakaslähtöisyys puhuttivat Mehiläisen SOTE-seminaarissa Turussa
Mehiläinen järjesti 3. helmikuuta 2015 Turun Logomossa Varsinais-Suomen kuntien virkamiehille ja poliittisille päättäjille suunnatun seminaariin, jossa puitiin erityisesti ikääntyneiden palveluita ja niiden tulevaisuutta. Seminaarissa puhuivat Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää, Mehiläisen Ikääntyneiden palveluista vastaava liiketoimintajohtaja Johanna Asklöf, VATTin tutkimusjohtaja Antti Moisio, Hoiva-alan Palveluntuottajat ry:n toiminnanjohtaja Jaana Laitinen-Pesola, Sitran johtava asiantuntija Eeva Päivärinta, Turun kaupungin sote-asioiden vastuulliinen valmistelija Maija Kyttä sekä Kelan etuusjohtaja Elise Kivimäki.
Terve kilpailu on asiakkaan etu
Sote-uudistuksen uhkakuvaksi nousee kustannusten kasvun kiihtyminen. Näin arvioi seminaarin avannut Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Antti Moisio. Hänen mukaansa kustannuksia pystytään hillitsemään lisäämällä niin kilpailua kuin valinnanvapautta.
Mehiläisen tuore toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää jatkoi samoilla linjoilla pitäessään tervettä kilpailua asiakkaan etuna. Tärkeintä on se, mitä kuluttajat haluavat. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen tutkimuksen mukaan 73 prosenttia kuluttajista kannattaa valinnanvapauden lisäämistä sote-palveluissa.
- Valinnanvapaus ja kilpailu merkitsevät minulle yhtä ja samaa asiaa. Ilman kilpailua ei ole valinnanvapautta. Kuluttajat ovat tottuneet siihen, että voivat valita kauppansa, ravintolansa tai parturi-kampaajansa. Siksi he haluavat myös valita, mihin ympärivuorokautiseen hoivaan vievät vanhempansa, hän totesi.
Mikäli palveluntuottaja olisi mahdollista valita itse, valintaan vaikuttaisivat palvelun laatu, saatavuus, luotettavuus, palveluntuottajan kokemus ja hinta. Kun Valvira tutki vanhusten ympärivuorokautisen sosiaalihuollon palveluita vuonna 2010, yksityiset palveluntuottajat menestyivät laatumittareissa.
- Kilpailu on nostanut laatua, sillä yksityisillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin pitää laatu korkealla. Kunnat valvovat niitä tarkemmin, niiden lupa- ja valvontakäytännöt ovat kireämmät ja asiakkaat selvittävät niiden maineen ennen päätöstään. Hyvä laatu on elinehto yksityisille palveluntuottajille.
Mehiläinen lisää tarjontaa ja kehittää palveluita
Nykyisin jo yli puolet useista merkittävistä julkisen järjestämisvastuun alaisista sosiaalipalveluista on yksityisesti tuotettua. Kunnat ovat olleet ilmeisen tyytyväisiä saamaansa kustannustehokkuuteen ja laatuun, joten ne lisännevät ostojaan.
Mehiläinen vastaa hoiva-alan kovenevaan kilpailuun lisäämällä valtakunnallista valinnanvapautta eli hoivakotien tarjontaa. Yhdistyminen Mediverkon kanssa kaksinkertaisti yhtiön ikääntyvien asumispalvelutarjonnan; hoivakoteja on nyt yli 30 ja ne tarjoavat yli 1 100 asukaspaikkaa. Tavoitteena on laajentaa verkostoa ja perustaa isoihin kaupunkeihin useita yksiköitä.
Järvenpää nosti Mehiläisen valteiksi asiakaslähtöisen palvelukulttuurin, palveluinnovaatiot ja jatkuvan kehittämisen.
- Haemme tehokkuutta selkeiden, monistettavien konseptien, standardien ja parhaiden käytäntöjen kautta. Innovaatiot liittyvät esimerkiksi tilasuunnitteluun ja tietotekniikkaan. Uuden hoivakodin suunnittelussa otetaan huomioon paitsi kodinomaisuus myös työn tehokkuus työntekijöiden kannalta.
Onnistumisen mittarina toimii kuntakumppaneiden tyytyväisyys. Mehiläisen yleisarvosana vuosittaisessa asiakastyytyväisyyskyselyssä on noussut koko ajan.
Valinnanvapaus kaikkien ulottuville
Hoiva-alan Palveluntuottajat ry:n toiminnanjohtaja Jaana Laitinen-Pesola korosti puheenvuorossaan yksityisten palveluiden roolia kuntien purkaessa vanhusten laitoshoitoa ja vahvistaessa kotihoitoa. Tehostetun palveluasumisen tarve lisääntyy, ja tilojen rakentaminen jää paljolti yksityissektorin varaan.
- Yksityisessä palvelutuotannossa valinnanvapaudella tavoitellaan asiakaslähtöisyyttä eli asiakkaan oikeutta päättää omista asioistaan. Asiakaslähtöisyys paranee, kun palveluiden tuottamista mietitään asiakkaan näkökulmasta eikä järjestelmän näkökulmasta, hän sanoi.
Entä onko valinnanvapaus vain hyväosaisten ja hyvinvoivien oikeus tai mahdollisuus? Laitinen-Pesolan mukaan palvelusetelien käyttö tuo samat mahdollisuudet kaikkien ulottuville. Valinnanvapaus myös monipuolistaa palveluntuottajakuntaa.
- Kun Jyväskylä otti palvelusetelin käyttöön, siellä oli kolme palveluntuottajaa, nyt 300. Joka kylään ei saada monipuolista palvelutarjontaa, vaan se on ratkaistava esimerkiksi kotiin vietävillä ja mobiilipalveluilla.
parhaan asiakaskokemukseN avaimet
Avaimet hyvään asiakaskokemukseen löytyvät Mehiläisen ikääntyneiden palveluista vastaavan liiketoimintajohtaja Johanna Asklöfin mukaan laadusta, palveluiden yksilöllisyydestä ja kustannustehokkuudesta.
- Kun puhutaan hyvästä asiakaskokemuksesta, puhutaan tunteista, miltä palvelu tai asuminen tuntuu, Asukaspalveluissa kyse on korostetusti vuorovaikutussuhteen ja välittämisen tunteen luomisesta. Välittäminen voi olla esimerkiksi sitä, että hoitajat kahvittelevat yhdessä asukkaiden kanssa, totesi Asklöf.
Hyvä laatu muodostuu niin teknisestä kuin toiminnallisesta laadusta. Teknistä laatua määrittelevät välttämättömät perusasiat, kuten henkilöstön määrä. Toiminnallista laatua ilmentää se, millainen kokemus ikääntyvälle muodostuu. Saako herätä omaan aikaan aamulla? Tunteeko olonsa turvalliseksi? Tunnetaanko asukkaan elämänhistoria?
- Asiakaskokemuksen parantaminen vaatii asiakasymmärryksen syventämistä. Tämä voi lisätä myös kustannustehokkuutta, joka ei välttämättä tarkoita kustannusten alentamista, vaan resurssien kohdentamista vaikuttavimmalla tavalla.
Kustannustehokkuutta tuo asukkaiden tarpeiden mukainen toiminta, henkilöstön määrä ja oikea työnjako. Sitä tuo myös yksilöllinen ja tavoitteellinen kuntoutus ja lääkehoito, joka johtaa mahdollisimman hyvään toimintakykyyn ja esimerkiksi vähentyneisiin kaatumisiin.
Ikääntyneet haluavat yksilöllisiä ja joustavia palveluita
Suomessa on yli 65-vuotiaita enemmän kuin koskaan ennen. Entistä korkeammin koulutettuina ja toimintakykyisempinä he haluavat ottaa vastuuta omasta elämästään ja päättää itse palveluistaan. Ikääntyneet ovat myös keskenään erilaisempia kuin nuorempana.
- Vanhusväki ei ole massaa, joten myös palveluiden pitää erilaistua ja olla joustavia, korosti Sitran johtava asiantuntija Eeva Päivärinta.
Sitra on mukana monessa hankkeessa, jotka tähtäävät ikäihmisten itsenäiseen elämiseen kotona. Yksi niistä on Palvelutori-malli, jossa yksityinen ja julkinen palveluntuotanto on keskitetty samaan paikkaan. Toimintamalli perustuu yksilölliseen palvelunohjaukseen sekä kunkin asiakkaan toiveisiin ja odotuksiin.
Seminaarissa puhuivat myös Turun kaupungin sote-asioiden vastuullinen valmistelija Maija Kyttä kunnan roolista sote-uudistuksessa ja Kelan etuusjohtaja Elise Kivimäki uudistuksesta ikääntyneiden kuntoutuksen näkökulmasta.