Uniongelmia voi yrittää ehkäistä rytmin ja elämäntapojen avulla, mutta unen häiriöihin kannattaa hakea kuitenkin apua ajoissa. Unettomuus voi pitkään jatkuessaan olla elimistöä stressaavia. Myös unettomuutta tavallisimmin aiheuttavat vaivat, kuten kivut tai levottomat jalat, kannattaa tutkia ja hoitaa. Apua löytyy asiantuntijoilta niin tavallisiin kuin harvinaisiinkin vaivoihin!

Hyvä yöuni

  • Rauhoita ilta ja yö
  • Pidä unirytmi säännöllisenä
  • Terveet päiväaikaiset elämäntavat
  • Ulkoilu, liikunta, ravinto
  • Piristeet ja alkoholi kohtuullisena
  • Kirkasvalo, älykäs herätyskello unirytmin ylläpitoon

Satunnainen nukahtamisvaikeus

  • Liittyy usein stressiin ja vastoinkäymisiin
  • Unihygienia keskeistä
  • Säännöllinen uni-valverytmi
  • Ennuste hyvä!
  • Mielialan ja depression hoito
  • Alkoholin käyttö rikkoo unirytmin!
  • Nukahtamislääkkeet eivät ole pitkäaikaiskäyttöön

Elimelliset unihäiriöt ja päiväväsymys

  • Päiväväsymyksen takana on usein yöunen häiriöt
  • Hengityskatkot, levottomat jalat rikkovat unen
  • Elimelliset unihäiriöt ovat myös riskitekijöitä
  • Hoito onnistuu tutkimusten jälkeen
  • Hoito on usein tehokasta ja auttaa nopeasti
  • Ota oireet esiin riittävän varhain

 

Apua unettomuuteen ja unihäiriöihin

Unihäiriöiden tutkiminen on tärkeää, jotta taustalla olevat syyt löydetään ja voidaan hoitaa. Unettomuuden tai nukahatmisongelmien takia voit varata ajan työterveyslääkärille tai yleislääkärille. Taustalla olevien syiden johdosta apunasi voi olla myös esim. neurologi, psykiatri tai keuhkolääkäri.

Tyypillisimmät tarinat vastaanotolla

Kun ihmisiltä tiedustellaan heidän elämäänsä häiritseviä ja kielteisiä tekijöitä, tulevat ensimmäiseksi esiin kivut, säryt, kolotukset jne. Seuraavaksi tavallisimmat vaivat liittyvätkin usein uneen ja nukkumiseen: unettomuus, päiväväsymys, jaksaminen, uni-valverytmi, vuorotyön aiheuttamat rasitukset jne. Kuten kivuissakin, näiden takana voi olla monta erilaista ja vakavuudeltaan eriasteista aiheuttajaa.

Milloin sitten kyse on lääketieteellisestä ongelmasta, joka olisi syytä ottaa esiin työterveyshuollossa, yleislääkärillä tai omalla lääkärillä? Mitä erityisoireita ja -tutkimuksia asiaan liittyy? Mitä voin itse tehdä, jotta asiat menisivät parempaan suuntaan?

Uni-valverytmi

Osa uneen ja päiväaikaiseen vireyteen liittyvistä seikoista on selkeitä ja niihin vaikuttaminen on jokapäiväistä. Lasten unirytmistä huolehtiminen kuuluu vanhempien velvollisuuksiin. TV:n ja tietokoneen äärestä illalla täytyy siirtyä nukkumaan ajoissa, jotta aamulla kouluun lähtö onnistuu. Arkipäivän kiireet venyttävät aikuisten päivät pitkiksi ja viikonloppuna nautitaan sitten korvaavista lepojaksoista. Eläkeläisen päivään voi kuulua 'siesta'-päiväunet, mutta ne eivät saisi olla niin pitkät, että yöunen tarve loppuu jo aamuyöllä. Ns. unihygieniaan kuuluu myös sopivan nukkumisympäristön luominen, rauhallinen, hiljainen ympäristö, sopiva sänky, peitto ja tyynyt. Nukkumaanmenon valmistelu on eri ihmisillä erilainen: toisille esim. rasittava urheilu illalla myöhään ei sovi vaan elimistö jää ylikierroksille. Samoin ruokailu myöhään illalla saattaa olla sopimatonta. Alkoholin runsas käyttö illalla rikkoo aivojen unirytmin hyvin tehokkaasti ja saa aikaan hyvinkin hankalia unen häiriöitä. Pieni 'iltamyssy' saattaa kuitenkin olla unta ja nukahtamista edistävää.

Meille kaikille on tuttua uni-valve -rytmi ja sen vaihtelu. Osalle ihmisistä eläminen kellon mukaisesti on helppoa, mutta jotkut ovat armottoman iltavirkkuja ja aamu-unisia tai vastaavasti iltaunisuus estää illanistujaiset. Viime vuosina tieteellinen aivotutkimus on tuonut paljon uutta tietämystä myös ihmisen sisäisen kellon ominaisuuksista. Elimistön rytmi asettuu valon ja ulkoisten ärsykkeiden, kuten aktiivisuuden, ansioista useimmiten lähelle 24 tuntia. Myös muut kuin uni-valve -rytmi seuraa tätä aikataulua. Mm. stressin sietoon liittyvä kortisonirytmi ja elimistön lämpötila vaihtelevat 24 tunnin syklinä.

Unirytmi sekaisin

Joillakin tämä kellon rytmi on hyvin 'tiukka' ja heille pienikin liukuma on ongelmallista. He kokevat jo kesä/talviaikaan siirtymisen tai ulkomaanmatkat hankalana aikaerorasituksena. On henkilöitä, joilla aamu-unisuus on niin voimakasta, että puhutaan 'viivästyneen univaiheen oireyhtymästä'. Lievänä tämä on tavallista nuorilla. Hankalana tällainen ominaisuus voi pakottaa hankkimaan ammatin, jota tehdään yöllä, kuten yövartija tai -hoitaja. Varhainen iltaväsyvyys on harvinaisempi 'edistävän univaiheen oireyhtymä'. Joillakin nämä ominaisuudet kulkevat suvussa ja niihin liittyviä geenivirheitäkin on kuvattu. Näillä henkilöillä unirytmin ja muun elämänrytmin yhdistäminen vaatii siis paljon!

Normaalielämässä unirytmi tahdistetaan siis aktiviteetilla ja valolla. Aamulla toteutettava ns. kirkasvalohoito on joillekin etenkin talviaikaan hyödyllinen. Melatoniinista ja sen sukulaisaineista on pyritty etsimään nukahtamista edistäviä lääkkeitä.

Säännöllisen uni-valve -rytmin ylläpito on tärkeää, jos on taipumusta liialliseen rytmin liukumiseen ja siitä seuraaviin hankaluuksiin. Rytmi saattaa karata viikonlopun, loman tai lomamatkan yhteydessä. Seurauksena voi olla unettomuutena koettu tila, nukahtamislääkkeiden käyttö ja pahimmillaan pitkittynyt unilääkkeiden käyttökierre.

Säännöllistä rytmiä voi edistää ja opetella ns. älykkäällä herätyskellolla. Se on ranteeseen asetettava laite, joka herättää ( Ne ovat ranteeseen laitettavia laitteita, jotka herättävät ) käyttäjän jonkin verran ennen merkittyä herätysaikaa havaitessaan tämän olevan jo valveilla tai melkein valveilla. Tässä vaiheessa tapahtuva herätys koetaan paljon miellyttävämpänä kuin syvästä unesta tapahtuva herättäminen, jolloin koetaan 'unitokkuraisuutta'. Tätä 'väärällä jalalla heräämistä' voi siis välttää ja oppia unirytmin miellyttävämmäksi. Herättäminen perustuu liikehdinnän havaitsemiseen esim. liikehtimisen aiheuttamia ääniä kuuntelemalla. Tälläisiä älykkäitä herätyskelloja on markkinoilla jo useita, yksi tälläinen keksintö on suomalainen matkapuhelimeen perustuva älykäs herätyskello ArousalClock, joka ei vaadi ylimääräisten kellojen hankintaa ja on aina mukana.

Nukahtamisvaikeus

Jokainen kokee joskus satunnaista nukahtamisvaikeutta. Toinen tavallinen unettomuuden oire on herätä aamuyöllä liian aikaisin kykenemättä nukahtamaan uudelleen. Unettomuus alkaa usein sinällään vähäisestä esim. stressin tai vastoinkäymisen aiheuttamasta unirytmin sekaannuksesta. Kyse ei ole sairaudesta, vaan puhutaan psykofysiologisesta unettomuudesta. Mikäli ulkoisen tekijän (esim. surun) aiheuttamaa unettomuutta käydään hoitamaan nukahtamislääkkeillä, tulee samalla olla varuillaan, ettei tilanne ja lääkkeen käyttö pääse 'jäämään päälle'. Pahimmillaan jo muutaman viikon nukahtamislääkkeen säännöllinen käyttö päätyy hankaluuksiin. Lääkettä on vaikea purkaa pois ja silti yöuni ei ole tyydyttävä. Nukahtamislääkkeiden käytön tulee olla satunnaista ja perustua 'tarvittaessa' ajatteluun. Lääkettä voi käyttää esim. 4 yönä viikossa. Käyttäjä päättää, että ei ota koskaan nukahtamislääkettä perjantai-, lauantai- ja keskiviikkoiltana. Tällöin viikkoon jää varmuudella ainakin 4 hyvin nukuttua yötä, joko nukahtamislääkkeen avulla tai ilman!

Päiväväsymys

Kun ongelmana on koettu päiväväsymys, ollaan vaikeuksissa asian tunnistamisen kanssa. Jokainen on väsynyt joskus myös päivisin. Päiväväsymystä pyritäänkin kartoittamaan selvittämällä 'oletko väsyneempi kuin työtoverit tai ystävät' ja missä tilanteessa on taipumusta nukahtaa. Kyselylomakkeen lisäksi käytännöllistä on suorittaa uni-valve- seurantaa yksinkertaisen päiväkirjan avulla, jolloin päiväväsymyksen vaihtelu viikonpäivien suhteen, ajallinen vaihtelu päivän kuluessa ja seuraukset (runsas kahvinjuonti, nukahtelu, päiväunet) tulevat esiin 2-4 viikon ajalta.

Todella haittaava päiväväsymys saattaa aiheuttaa onnettomuuksia liikenteessä tai virheitä työtehtävissä nukahtelun takia. Jatkuva ponnistelu vireyden ylläpitämiseksi koetaan myös kovin työlääksi. Lääkärin vastaanotolla haittaavan päiväväsymyksen aiheuttajaksi haetaan usein elimellistä (orgaaninen) unihäiriötä. Tällöin väsyneen päivän aiheuttaa huono ja rikkonainen yö ja sen aiheuttaman todellinen unen puute.

Levottomat jalat

Ns. levottomat jalat on erikoinen, mutta yllättävän tavallinen yöllinen liikehäiriö aiheuttaen hankalia tuntemuksia nukahtamisen yhteydessä. Osa potilaista kokee oireen suoranaisena kipuna jaloissaan ja pahimmillaan tila aiheuttaa hankalan nukahtamisvaikeuden. Tilaa voidaan hoitaa tehokkaasti uusilla ns dopamiinilääkkeillä, kun asia saadaan selvitettyä ja varmistettua.

Lue lisää

Uniapnea

Uniapnea on yleinen vaiva uniongelmissa. Lue lisää >>

Jaa