Unihäiriöiden tutkiminen Mehiläisessä

Uneen ja nukkumiseen liittyvät häiriöt ovat tavallisia kaikenikäisillä. Lapsuusiän unirytmivaikeudet väistyvät aikanaan ja koulunuorison päiväväsymykselle löytyy yleensä luonteva syy liian pitkään valvomisesta illalla. Työikäisten ja seniorien oireista tavallisin on unettomuus: huono yöunen laatu, toistuva heräily ja nukahtamisvaikeudet.

Kuitenkin myös päiväväsymys ja uneen liittyvät erityispoikkeavuudet eli orgaaniset unihäiriöt ovat melko yleisiä. Orgaanisten unihäiriöiden hoito onnistuu usein hyvin, mutta tarkka diagnoosi on tällöin tarpeen. Tavallisimmat aikuisiän orgaaniset unihäiriöt liittyen unenaikaiseen hengityshäiriöön ja ovat kuorsaus ja unenaikaiset hengitystauot eli uniapnea. Jalkojen liikuttelutarve, joka johtaa 'levottomat jalat' -tuntemuksiin on myös yllättävän tavallinen vaiva.

Unen ja nukkumisen häiriö yöllä, väsymystä päivällä - miten selvitellään?

Unihäiriön diagnostiikka, selvittely ja hoito vaativat usean erikoisalan tuntemusta. Mehiläisestä saat moniammatillista apua oireiden selvittelyyn, tutkimuksiin ja hoitoihin liittyen.

Hyvän yöunen määritelmä on herätä aamulla virkeänä. Hyvälaatuinen yöuni on osa hyvää elämän laatua. Kiireinen tai epäsäännöllinen elämänrytmi voi sinällään estää hyvän yöunen. Vuorotyö, pienten lasten yöheräämiset, tulehdussairaus tai kiputila voi satunnaisesti häiritä unta. Tästä voi seurata päiväväsymystä, unipainetta, ponnistelua pysyä hereillä, nukahtelutaipumusta, virheitä työssä ja uupumista.

Unettomuus voi ilmetä nukahtamisvaikeutena, rikkonaisena yöunena tai varhaisena aamuheräämisenä. Uni-valve -rytmi voi siirtyä niin, että nukahtaminen onnistuu vasta aamuyöllä. Satunnainen unettomuus esim. vastoinkäymisten jälkeen on jokaiselle tuttua. Melko moni on joutunut käyttämään nukahtamislääkkeitäkin satunnaiseen unettomuuteen ja lyhytkestoisena unettomuus onkin erittäin tavallinen oire.

Unen rikkonaisuuden takana voi olla myös elimellinen vaiva ja sairaustila. Eräät oireet (närästys, hengenahdistus jne) pahenevat pitkällään oltaessa. Yleensä nivelrikkokivut helpottavat levossa, mutta joillakin selkä- ja niskakivut ärtyvät yön aikana. Melko tavallisia ovat alaraajojen epämiellyttävät tuntemukset nukkumaan asettuessa. Pahimmillaan potilaat kutsuvat näitä tuntemuksia kivuiksi. Ne aiheuttavat liikuttelutarvetta ja joskus pitää nousta todella kävelemään.

Monelle nimitys 'levottomat jalat' on todella kuvaava. Osa potilaista ei itse tiedä, mikä heitä illalla häiritsee. Aviopuoliso voi usein kertoa tarkimmin esim. jalkojen yöllisistä liikkeistä, kuorsauksesta ja muista yön tapahtumista. Jalkojen yöllinen liikuttelutarve oli aikaisemmin hankalasti hoidettava vaiva ja joskus päädyttiin unilääkkeisiin. Taustalla voi olla raudanpuute. Uudet ns. dopaergiset (dopamiiniaineenvaihdunnan) lääkkeet ovat erittäin lupaava hoitomuoto 'levottomiin jalkoihin'.

Väsyttääkö päivällä?

Kaikki ovat kokeneet satunnaista päiväväsymystä. Kun arvioidaan päiväväsymyksen poikkeavuutta, sitä verrataan ystäviin tai työtovereihin. Satunnainen nukahtelu esim. aterian jälkeen yksitoikkoisessa tilanteessa on normaalia. Jos nukahtelu tapahtuu silloin, kun pitäisi pysyä hereillä (pakonomainen nukahtelu), työpaikalla, kokouksissa jne, on kyse todella jo huolestuttavasta tilanteesta. Nukahtelu voi tietenkin olla jopa vaarallista esim. liikenteessä.

Usein nukahtelun syy on edeltävien öiden tapahtumissa. Kyse voi olla unettomuuden aiheuttamasta päiväväsymyksestä, mutta myös unenaikaiset hengityshäiriöt, etenkin uniapnea aiheuttaa päiväväsymystä. Apnean aikana ilmatiet menevät tukkoon ja kuorsaava hengitys katkeaa. Tähän apneapotilas joutuu heräämään tai havahtumaan jopa satoja kertoja yössä. Tuloksena on päiväväsymystä. Myös hankala jalkojen liikuttelutarpeen tuntemus aiheuttaa samantyyppistä päiväväsymystä. Päiväväsymystä aiheuttavien unihäiriöiden hoito on useimmiten hyvin kiitollista - potilaat todella huomaavat, millaista on olla virkeänä.

Rikkooko kuorsaus yörauhaa?

Unenaikaiset hengityshäiriöt ja niiden seurausilmiöt on viime vuosina opittu tuntemaan. Pelkkä kovaääninen kuorsaus voi olla perheelle kiusallista. Kun kuorsaukseen liittyy voimakkaampi ahtaus ylähengitysteissä, seuraa hengityskatkoja, apneoita. Jos niitä on runsaasti, aiheutuu unen rikkonaisuutta, päiväväsymystä ja erilaisia seurausilmiöitä kuten rytmihäiriötaipumusta, verenpaineen vaihtelua ja aineenvaihdunnan häiriötä. Usein uniapnea liittyy liikapainoon ja se pahentaa sydän-, verenkierto- ja aineenvaihdunnan sairauksia ja oireita.

Merkitsevä uniapneaoireyhtymä (uniapnea) kannattaa hoitaa. Lievimmillään tämä voi tarkoittaa laihdutusta sekä unilääkkeiden ja alkoholin välttämistä. Joillakin selkäasento pahentaa tilannetta. Pelkkä kuorsaus (toiminnallinen ylähengitystieahtauma) ilman apneaa soveltuu hyvin kuorsausleikkauksella hoidettavaksi. Hankala öinen apneataipumus voi vaatia hengitystä tukevaa ylipainehoitoa erityisellä hengityslaitteella (nCPAP). Tällöin yöunen katkonaisuus korjaantuu ja unesta tulee virkistävä ja rakenteeltaan normaali.

Miten oikeaan diagnoosiin ja hoitoon päädytään?

Uneen ja nukkumiseen liittyviä oireita ja ilmiöitä joudutaan usein kysymään paitsi potilaalta myös omaisilta. Etenkin kuorsaus, hengityskatkot, jalkojen liikkeet ja eräät erityisoireet (hampaiden kirskutus eli bruksismi, lasten unihäiriöt) selviävät vain, mikäli asia on havaittu perheessä. Päivävireyttä ja oireiden vaihtelua seurataan "unipäiväkirjalla" ja seurantalomakkeilla. Joskus käytössä olevien lääkkeiden tai niiden annostelun muutos auttaa tilanteeseen. Mielialan lasku liittyy moneen unta huonontavaan tilanteeseen.

Jos selvittelyssä päädytään siihen, että kyse on merkitsevästä elimellisestä unihäiriöstä, tarvitaan unenaikainen rekisteröinti. Tämä voidaan tehdä mittauslaitteistolla, jonka potilas asettaa kotona omaan sänkyynsä. Yönaikaiset ilmiöt tallentuvat laitteistoon ja niiden laadun ja määrän perusteella voidaan hoidon aihe todeta. Tällaista rekisteröintiä tarvitaan erityisesti uniapneaepäilyssä, mutta se auttaa myös unenaikaisen jalkojen liikuttelutarpeen (levottomat jalat) toteamiseen. Kuorsausleikkausta suunniteltaessa voidaan mittauksella todeta, onko kyseessä jo pidemmälle edennyt uniapnea.

Yörekisteröinnin laajuus valitaan oletetun vaivan ja tarjolla olevan hoidon mukaisesti. Yleensä tarvitaan luotettava kuva hengityksestä. Silloin mitataan sekä ilman virtausta, hengitysliikkeitä että veren hemoglobiinin happipitoisuutta. Nukkumisasento selällään saattaa liittyä olennaisesti hengityskatkoihin. Kun kyse on unen rikkonaisuudesta, on edullista selvittää jalkojen liikehäiriön (levottomat jalat) mahdollinen osuus oireistossa.

Mittaus onnistuu kotioloissa luotettavasti. Laitteisto on suunniteltu niin, että se mahdollistaa luontevan nukkumisen eikä häiritse. Anturit pysyvät venyvän vyön ja teippien avulla paikallaan. Mittauslaitteen hakemisen yhteydessä annetaan tarvittavat ohjeet, ja seuraavana aamuna laite palautetaan. Mittaustulokset analysoidaan ja poikkeavien ilmiöiden määrä ja laatu voidaan arvioida koko yön ajalta. Kun tiedetään poikkeavat oireet ja vaivat, voidaan arvioida, onko yön tapahtumilla niihin ratkaisevaa osuutta ja suunnata hoito oikein. Unihäiriöihin perehtynyt asiantuntijalääkäri suorittaa nämä arviot.

Mitä Mehiläinen tarjoaa?

Mehiläisestä löytyy osaamista useimpiin unen häiriöihin. Kun kyse on tavallisesta ongelmasta, oma hoitava lääkäri tekee diagnoosin ja aloittaa hoidon. Jos taustalta paljastuu elimellinen unihäiriö, saadaan Mehiläisen laboratorion kautta suoritettavalla kotirekisteröinnillä kartoitettua häiriön tarkempi laatu ja laajuus. Mikäli tarvitaan hoitotoimenpiteitä, löytyy Mehiläisen erikoislääkäreistä asiantuntemusta esim. kuorsausleikkausten tekemiseen. Hankalan unihäiriön hoito saattaa vaatia usean alan erikoislääkärin tietotaitoa samaan tapaan kuin kroonisen kivun hoito.

Tarvittaessa Mehiläisessä voidaan yhdistää esim. neurologin, psykiatrin, keuhkolääkärin, korvalääkärin ja kliinisen neurofysiologin osaaminen unihäiriön selvittämiseksi ja potilaan hoitamiseksi.