Terveyskyselyissä "Mikä oire tai vaiva häiritsee elämäänne?" ensimmäiseksi vastaukseksi tulee yleensä "kivut". Seuraavana onkin sitten uneen ja nukkumiseen liittyvät ongelmat. Kivulle ja unihäiriöille on tyypillistä oireiden jakautuminen usean lääketieteen erikoisalan kesken. Kivun osalta tämä on jo johtanut monialaisten ns. kipupoliklinikoiden perustamiseen. Myös unihäiriön diagnostiikka, selvittely ja hoito vaativat usean erikoisalan tuntemusta. Töölön Mehiläisessä, Helsingissä, on käynnistynyt Unihäiriöklinikka, joka pystyy tarjoamaan oireen selvittelyn, tarvittavat tutkimukset ja hoidot näihin vaivoihin.

Aamulla on kohteliasta kysyä yöunen laadusta, ja hyvän yöunen määritelmä onkin herätä aamulla virkeänä. Hyvälaatuinen yöuni on osa hyvää elämän laatua. Kiireinen tai epäsäännöllinen elämänrytmi voi sinällään estää hyvän yöunen. Vuorotyö, pienten lasten yöheräämiset, tulehdussairaus tai kiputila voi satunnaisesti häiritä unta. Tästä saattaa seurata päiväväsymystä, unipainetta ja ponnistelua pysyä hereillä, nukahtelutaipumusta, virheitä työssä, uupumista.

Lyhytkestoisena ja satunnaisena tällainen kuuluu normaaliin elämänrytmiin. Jos oire pitkittyy ja tulee huolestuttavaksi, syntyy tarve saada korjaus tilaan. Jos yöllinen oire liittyy muihin sairaus- ja kiputiloihin, se tulee hoidettua samalla, kun muut vaivat on saatu kuntoon. Mutta kun tilanne pitkittyy, se vaatii omat selvittelynsä, "unihäiriövastaanoton".

Oliko yöuni riittävä?

Unettomuus voi ilmetä nukahtamisvaikeutena, rikkonaisena yöunena tai varhaisena aamuheräämisenä. Uni-valve -rytmi voi siirtyä niin, että nukahtaminen onnistuu vasta aamuyöllä. Satunnainen unettomuus esim. vastoinkäymisten jälkeen on jokaiselle tuttua. Tällaiseen melko moni on joutunut käyttämään nukahtamislääkkeitäkin. Unettomuus lyhytkestoisena on erittäin tavallinen oire.

Pitkittyvä unettomuus on tilanne, jonka selvittely on aiheellista. Sen taustalla voi olla satunnaisen toiminnallisen unettomuuden pitkittyminen, jolloin oikealla nukahtamislääkkeen käytöllä voidaan päästä edeltävään normaaliin unirytmiin. Taustalla voi olla myös masennustaipumus, jota unettomuus ja päiväväsymys pahentavat. Niin ikään uni-valverytmin "hyvänlaatuiset" häiriöt voivat aiheuttaa pitkittyneen unettomuuden ja nukahtamisvaikeuden. Tällöin ns. "unihygienialla", muutoksilla uni-valve -rytmiin, voidaan tilanne korjata tai helpottaa. Lääkkeiden ja alkoholin käyttö voi sekoittaa luonnollisen unirytmin.

Nukahtamisvaikeuden takana voi olla myös elimellinen vaiva ja sairaustila. Eräät oireet, esim. närästys ja hengenahdistus, pahenevat pitkällään oltaessa. Yleensä nivelrikkokivut helpottavat levossa, mutta joillakin selkä- ja niskakivut ärtyvät yön aikana. Melko tavallisia ovat alaraajojen epämiellyttävät tuntemukset nukkumaan asettuessa.
Pahimmillaan potilaat kutsuvat edellä mainittuja tuntemuksia kivuiksi. Ne aiheuttavat alaraajojen liikuttelutarvetta, ja joskus pitää nousta todella kävelemään. Monelle nimitys "levottomat jalat" on todella kuvaava.

Osa potilaista ei itse tiedä, mikä heitä illalla häiritsee. Aviopuoliso voi usein kertoa tarkemmin esim. jalkojen yöllisistä liikkeistä, kuorsauksesta ja muista yön tapahtumista. Jalkojen yöllinen liikuttelutarve oli aikaisemmin hankalasti hoidettava vaiva, ja joskus päädyttiin unilääkkeisiin. Taustalla voi olla raudanpuute. Uudet ns. dopaergiset (dopamiiniaineenvaihdunnan) lääkkeet ovat erittäin lupaava hoitomuoto "levottomiin jalkoihin".

Väsyttääkö päivällä?

Kaikki ovat kokeneet satunnaista päiväväsymystä. Kun arvioidaan päiväväsymyksen poikkeavuutta, sitä verrataan ystäviin tai työtovereihin. Satunnainen nukahtelu esim. aterian jälkeen yksitoikkoisessa tilanteessa on normaalia. Jos nukahtelu tapahtuu silloin, kun pitäisi pysyä hereillä ("pakonomainen" nukahtelu), esim. työpaikalla ja kokouksissa, on kyse todella jo huolestuttavasta tilanteesta. Nukahtelu on tietenkin vaarallista liikenteessä.

Päiväaikaisen nukahtelun syy on usein edeltävien öiden tapahtumissa. Kyse voi olla tietenkin unettomuuden aiheuttamasta päiväväsymyksestä, mutta myös unenaikaiset hengityshäiriöt, etenkin uniapnea, aiheuttavat päiväväsymystä.

Apnean aikana ilmatiet menevät tukkoon ja kuorsaava hengitys katkeaa. Tähän apneapotilas joutuu heräämään tai havahtumaan jopa satoja kertoja yössä. Tuloksena on päiväväsymystä. Myös hankala jalkojen liikuttelutarpeen tuntemus, levottomat jalat, aiheuttaa samantyyppistä päiväväsymystä. Päiväväsymystä aiheuttavien unihäiriöiden hoito on useimmiten hyvin kiitollista - potilaat todella huomaavat, millaista on olla virkeänä.

Rikkooko kuorsaus kotirauhaa?

Unenaikaiset hengityshäiriöt ja niiden seurausilmiöt on viime vuosina opittu tuntemaan. Pelkkä kovaääninen kuorsaus voi olla perheelle kiusallista. Kun kuorsaukseen liittyy voimakkaampi ahtaus ylähengitysteissä, seuraa hengityskatkoja, apneoita. Jos niitä on runsaasti, on seurauksena unen rikkonaisuutta, päiväväsymystä ja erilaisia seurausilmiöitä kuten rytmihäiriötaipumusta, verenpaineen vaihtelua ja aineenvaihdunnan häiriötä. Toisaalta uniapnea liittyy liikapainoon ja pahentaa sydän-, verenkierto- ja aineenvaihdunnan sairauksia ja oireita.

Merkitsevä uniapneaoireyhtymä kannattaa hoitaa. Lievimmillään tämä voi tarkoittaa laihdutusta, unilääkkeiden ja alkoholin välttämistä. Joillakin selkäasento pahentaa tilannetta. Pelkkä kuorsaus (toiminnallinen ylähengitystieahtauma) ilman apneaa soveltuu hyvin ns. kuorsausleikkauksiin, joista on seuraavassa oma artikkeli.

Hankala apneataipumus voi vaatia hengityslaitteella (nCPAP) yöllä annettavaa hengitystä tukevaa ylipainehoitoa. Tällöin yöunen katkonaisuus korjaantuu, ja unesta tulee virkistävä ja rakenteeltaan normaali.

Miten oikeaan diagnoosiin ja hoitoon päädytään?

Uneen ja nukkumiseen liittyviä oireita ja ilmiöitä joudutaan usein kysymään paitsi potilaalta myös omaisilta. Etenkin kuorsaus, hengityskatkot, jalkojen liikkeet ja eräät erityisoireet (hampaiden kirskutus eli bruksismi, lasten unihäiriöt) selviävät vain, mikäli perheessä asia on havaittu. Päivävireyttä ja oireiden vaihtelua seurataan "unipäiväkirjalla" ja seurantalomakkeilla. Joskus käytössä olevien lääkkeiden tai annostelun muutos auttaa tilanteeseen. Mielialan lasku liittyy moneen unta huonontavaan tilanteeseen.

Jos selvittelyssä päädytään siihen, että kyse on merkittävästä elimellisestä unihäiriöstä, tehdään unenaikainen rekisteröinti. Tämä voidaan tehdä kotona käyttäen mittauslaitteistoa, jonka potilas saa mukaan. Yönaikaiset ilmiöt tallentuvat laitteistoon, ja niiden laadun ja määrän perusteella voidaan hoidon aihe todeta. Tällaista rekisteröintiä tarvitaan erityisesti uniapnean epäilyssä, mutta se auttaa myös unenaikaisen jalkojen liikuttelutarpeen (levottomat jalat) toteamiseen. Kuorsausleikkausta suunniteltaessa mittauksella todetaan, ettei mukana ole liian paha ahtauma, siis pidemmälle edennyt uniapnea.

Mitä Mehiläisen Unihäiriöklinikka tarjoaa?

Mehiläisen Unihäiriöklinikalta löytyy osaamista kaikenlaisiin unen häiriöihin. Kun kyse on tavallisesta ongelmasta, oma hoitava lääkäri tarkentaa diagnoosin. Jos taustalta paljastuu elimellinen unihäiriö, saadaan Mehiläisen laboratorion kautta suoritettavalla kotirekisteröinnillä kartoitettua häiriön laatu ja laajuus.

Jos edelleen tarvitaan hoitotoimenpiteitä, löytyy erikoislääkäreiden asiantuntemusta kuorsausleikkausten ja muiden hengityshäiriöiden hoitoa varten oman lääkäriaseman kautta. Mikäli kyse on muun erikoisalan sairauteen liittyvästä unen erityisongelmasta, on käytössä mm. neurologin, psykiatrin ja keuhkolääkärin asiantuntemusta. Unihäiriön hoito on samanlaista "yhteistyötä" kuin kivun hoito - onnistunut yhteistyö voi vaatia useamman erikoisalan lääkärin työpanoksen potilaan parhaaksi.

Jaa