Rintasyöpä on naisten yleisin pahanlaatuinen kasvain Suomessa. Sen ilmaantuvuus on viimeisen 40 vuoden aikana nelinkertaistunut ja sen arvellaan edelleen lisääntyvän. Suomessa keskimäärin kymmenen naista päivässä saa tietää sairastuneensa rintasyöpään. Mammografiassa eli rintojen röntgentutkimuksessa yhdistettynä ultraäänitutkimukseen on rintasyöpä mahdollista löytää varhaisessa vaiheessa.

Terveelliset elämäntavat, tupakoimattomuus, niukka alkoholin käyttö, liikunta ja painonhallinta sekä paljon kasviksia ja vähän rasvaa sisältävän ravinnon tiedetään olevan eduksi syövän ehkäisyssä.

Syöpäriskiä lisäävät varhainen kuukautisten alkaminen ja niiden jatkuminen pitkään, ensisynnytys vanhana, synnyttämättömyys ja yli 15 vuotta jatkunut vaihdevuosihormonien käyttö. E-pillereillä ei ole todettu olevan yhteyttä rintasyövän syntyyn.

Lähiomaisen rintasyöpä on myös riskitekijä. Kuitenkin vain noin 5 % rintasyövistä liittyy perinnölliseen alttiuteen.

Alle 30-vuotiailla rintasyöpä on harvinainen, mutta esiintyvyys lisääntyy iän myötä.

Yhä useampi rintasyöpä on hoidettavissa

Huolimatta rintasyövän ilmaantuvuuden jatkuvasta kasvusta rintasyöpäkuolleisuus ei ole viimeisen 40 vuoden aikana lisääntynyt mainittavasti. Tämä katsotaan selittyvän sairauden varhaisemmalla toteamisella ja tehostuneella hoidolla.

Mammografia on tarkka tutkimusmenetelmä

Varhain todettu rintasyöpä on ennusteeltaan erinomainen, yli 80 % parantuu. Varhaiseen diagnoosiin päästään mammografialla.

Mammografiassa rinnat kuvataan kahdesta tai kolmesta suunnasta. Kuvauksessa käytetään puristusta, jotta rinta pysyy paikoillaan. Näin saadaan terävä kuva ja sädeannos mahdollisimman pieneksi.

Kuvaus voi tuntua epämiellyttävältä, joskus kivuliaaltakin. Puristus kestää korkeintaan muutaman kymmenen sekuntia. Itse tutkimuksesta aiheutuva rintasyöpäriski on pieni, 1/1 000 000.

Mammografian herkkyys, jolla tarkoitetaan tutkimuksen kykyä löytää pahanlaatuinen kasvain on arvioitu olevan 83-96 %. Mammografian tarkkuus, kyky löytää terveet rinnat, on 94-99 %. Näihin prosenttilukuihin vaikuttavat paitsi rintojen rakenne myös kuvauksiin käytetty tekniikka ja kuvien tulkitsijan kokemus.

Seulonnan ulkopuolelle jääviltä kysytään omaa aktiivisuutta

Vuonna 1987 aloitettiin Suomessa valtakunnallinen mammografiaseulonta. Sen piiriin kuuluvat 50-59 -vuotiaat naiset. Halutessaan kunnat voivat jatkaa seulontaa 69 ikävuoteen asti. Seulontaan kutsutaan kahden vuoden välein. Seulonnalla päästään noin 30 %:n laskuun rintasyöpäkuolleisuudessa.

Kun rintasyöpä todetaan varhain, ovat paranemistulokset hyviä ja voidaan käyttää rintaa säästävää kirurgiaa ja kevyitä hoitomuotoja. Niiden, jotka eivät kuuluu seulonnan piiriin, tulee itse huolehtia rintojensa asianmukaisesta tutkimisesta.

Mehiläisen röntgeneissä tehdään useimmiten ns. kliininen mammografiatutkimus, jota myös laajaksi mammografiaksi kutsutaan. Siinä rinnat tutkitaan myös ultraäänellä. Se lisää sekä tutkimuksen tarkkuutta että herkkyyttä. Pelkkä ultraääni hyvin harvoin paljastaa piilevän sormin tuntumattoman rintasyövän.

Oireiden ilmetessä heti tutkimuksiin

Rintasyöpään viittaavia oireita voivat olla käsin tuntuva kyhmy rinnassa, rinnan äkillinen koon muutos, nännin tai rinnan ihon sisään vetäytyminen, erite nännistä, nännin tai nännipihan ihottuma, kipu tai kutina taikka muuten poikkeavat tuntemukset rinnassa.

Oireilevat henkilöt kuuluvat laajaan mammografiatutkimukseen. Mehiläisestä ajan saa jonottamatta, ja hoitavalla lääkärillä tulokset ovat käytettävissä nopeasti sähköisen tietojärjestelmän kautta.

Kliinisen mammografian yhteydessä voidaan rinnoissa todetuista muutoksista ottaa myös suurennoskuvia, joiden avulla edelleen parannetaan tutkimuksen tarkkuutta ja herkkyyttä.

Kasvaimeksi epäiltävistä muutoksista otetaan tarvittaessa solunäyte (ohutneulabiopsia, ONB) tai kudosnäyte (paksuneulabiopsia, PNB).

Jos nännistä tulee veristä tai kirkasta kellertävää eritystä, voidaan selvityksiä jatkaa galaktografiatutkimuksella eli maitokäytävän varjoainekuvauksella.

Faktaa

Suomessa rintasyövän ilmaantuvuus on 82/100 000 naista joka vuosi. Suurin ilmaantuvuus Euroopassa on Alankomaissa 120/100 000 ja pienin Kreikassa 23/100 000. Suurin rintasyöpäkuolleisuus on Tanskassa ja pienin Kreikassa. Pohjoismaissa ja Britanniassa kuolleisuus on viimeisten kymmenen vuoden aikana vähentynyt.

Suomen Syöpärekisterin arvion mukaan uusia rintasyöpätapauksia ilmaantuu Suomessa n. 3 850 kpl vuonna 2004. Vuonna 2001 niitä oli 3 644 kpl. Suomessa keskimäärin kymmenen naista päivittäin saa kuulla huonon uutisen sairastumisestaan rintasyöpään.

Onko rintasi tutkittu?

Nainen voi itse vaikuttaa varhaisen rintasyövän löytymiseen omatoimisella tarkkailulla. Jos rintasi oireilee tai haluat varmistaa, että rintasi ovat terveet, voit hakeutua lääkärisi lähettämänä Mehiläisen kuvantamisosastoille mammografiatutkimukseen.

Jaa