Unescon maailmanperintökohteessa, Suomenlinnassa, työskentelee 30 eri ammatin edustajaa. Luonnonolosuhteet asettavat hoitokunnan työntekijöille omat haasteensa.Unescon maailmanperintökohteessa, Suomenlinnassa, työskentelee 30 eri ammatin edustajaa. Luonnonolosuhteet asettavat hoitokunnan työntekijöille omat haasteensa.

Suomenlinnan hoitokunta on valtion virasto, jonka palveluksessa työskentelee vakituiset ja määräaikaiset kausityöntekijät mukaan lukien noin satakunta työntekijää. Moniammatillisen työyhteisön henkilöstöstä valtaosa on rakennustyömiehiä, muurareita, kirves-, putki- ja sähkömiehiä. Lisäksi saarella työskentelee mm. siivoojia, puutarhureita, matkailukoordinaattoreita, arkkitehtejä ja hallinnon ammattilaisia. Töihin osallistuvat myös Helsingin avovankilassa vapausrangaistuksensa loppuvaihetta suorittavat vangit sekä siviilipalvelusmiehet. Moni työntekijöistä asuu Suomenlinnassa, jossa kaikkiaan asuu noin 800 asukasta. Kerran saarella työnsä aloittaneet myös viihtyvät siellä pitkään, sillä henkilöstön vaihtuvuus on vähäistä.

Fyysisesti haastava työpaikka

Suomenlinnan erityislaatuisuus vaihtelevine sääolosuhteineen ja jyrkkine korkeuseroineen asettaa rakentamiselle ja huollolle omat vaatimuksensa. Kaikki rakennus- ja huoltomateriaali kuljetetaan saarelle mantereelta ja esimerkiksi osa juhla- ja kokoustiloista joudutaan siivoamaan aikataulusyistä yöaikaan.

- Kehoa kuormittavat työolosuhteet vaativat työntekijöiltämme hyvää fysiikkaa. Keskeisimmät työterveydelliset ongelmamme liittyvätkin juuri tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, joista suurimman ryhmän muodostavat selkäsairaudet. Yhä kasvavat töistä poissaololuvut saivat meidät huolestumaan, joten päätimme tehdä asialle jotakin, kertoo johtaja Maire Mattinen Suomenlinnan hoitokunnasta.

Oireiden karsimista ja tukea

Suomenlinnan hoitokunta otti käyttöön vuosi sitten TYÖkuntoon-mallin, jonka avulla he ovat yhteistyössä Mehiläisen kanssa kehittäneet työolosuhteita sekä TULEkuntoon-mallin, jolla on pyritty vähentämään työstä johtuvia ja sitä hankaloittavia liikuntaelinoireita.

– Kehitämme työtä, työympäristöä ja välineitä siten, ettei työ aiheuttaisi oireita ja sairastumisia, ja johtaisi turhiin poissaoloihin. Työntekijöiden kuntouttajina ja tukijoina tiimissä toimivat työterveyshoitaja, työfysioterapeutti, työpsykologi sekä työterveyslääkäri, kertoo työterveyshoitaja, yhteyspäällikkö Hanna Heiskanen Mehiläisestä.

Työterveyshuollon tiimi tukee työntekijää olemalla häneen yhteydessä pitkien sairauslomien aikana. Lisäksi työterveydestä ollaan tarvittaessa yhteydessä myös esimieheen työntekijän työhön paluuta suunniteltaessa. Työfysioterapeutti käy tarpeen vaatiessa työpaikalla tarkastamassa työpisteen ergonomian. Hyvällä ergonomialla voidaan tukea työssä selviytymistä merkittävästi.

- Sairausloman pitkittyessä sekä työterveyshuollon asiakasvastaavan tiimin että työnantajan on tärkeää tukea työntekijää töihin paluussa, jotta uhka työkyvyttömyyseläkkeelle ajautumisesta torjuttaisiin. Yhteisissä työterveysneuvotteluissa voidaan miettiä esimerkiksi korvaavaan tai muokattuun työhön palaamista tai osasairauspäivärahalle siirtymistä. Tärkeintä on saada työntekijä asteittain palautettua työnsyrjään kiinni. Seuraamme säännöllisesti sairauspoissaoloja sekä tuki- ja liikuntaoireiden osuutta niissä. Aivan viimeisimpien lukujen mukaan näyttäisi siltä, että pitkien sairauspoissaolojen määrä Suomenlinnassa olisi vähentymässä, kertoo työterveyshoitaja Heiskanen Mehiläisestä.

Huolenpitoa työntekijästä

Suomenlinnan hoitokunnan henkilöstöpäällikkö Tuula Saarinen sanoo olevansa tyytyväinen TYÖkuntoon-mallin konkreettiseen otteeseen, tiiviiseen yhteydenpitoon sekä koulutukseen.Suomenlinnan hoitokunnan henkilöstöpäällikkö Tuula Saarinen sanoo olevansa tyytyväinen TYÖkuntoon-mallin konkreettiseen otteeseen, tiiviiseen yhteydenpitoon sekä koulutukseen.

- Mehiläisen edustajat ovat valmentaneet koko henkilöstöä ja projektikohtaisten hankkeiden kautta olemme saaneet apua sekä ohjeistusta erilaisiin työhön liittyviin ongelmiin. Äkkiseltään vaikkapa se, että työnantaja soittaa sairauslomalla työntekijälle ja kyselee häneltä, että ”koskas tulet töihin” voi kuulosta tunkeilevalta. Kuitenkin kyse on pikemminkin huolenpidosta ja kiinnostuneisuudesta työntekijän hyvinvoinnista. Minusta työterveydessä on kysymys mahdollisuudesta hoitaa omaa terveyttään. TYÖkuntoon-malli on jatkuva projekti. Olemme Mehiläisen kanssa yhteydessä näin alkuun jopa viikoittain ja mikäli työntekijällä on ammatillinen kuntoutuminen tai uudelleen kouluttautuminen edessä, otamme nekin tilanteet puheeksi riittävän varhaisessa vaiheessa, hän toteaa.

Suomenlinnan hoitokunnassa panostetaan työterveyteen työterveyteen monin tavoin. Terveyden ja turvallisuuden vaaliminen ovat vahvasti läsnä arjessa. Työtilojen ilmanlaatua seurataan tarvittaessa, etenkin työtiloissa, joissa tehdään poikkeavaa työtä kuten varikon verstaalla - ja turvavaljaat ovat käytössä vallialueilta heiniä niitettäessä. Ulkohuoltoalueiden vaarallisimmissa paikoissa töitä tehdään aina pareittain ja korkeiden linnanholvien lamppuja vaihdettaessa työpari seisoo varmistamassa, että tikkaat pysyvät paikoillaan. Puolet työntekijöistä on saanut ensiapukoulutuksen. Tämä on tarpeen siitäkin syystä, että marraskuusta huhtikuun loppuun asti saaressa ei ole pelastuslaitosta paikalla -  toisin kuin vilkkaimpaan kesäaikaan.

- Olemme käyneet Mehiläisen työterveyshuollon asiantuntijan kanssa tarkistamassa joitakin työpisteitä ja Työterveyslaitos teki viime vuonna tiloissamme sisäilmatutkimuksia. Ajattelemme, että terveys ei ole tärkeää pelkästään työnteon takia, vaan se vaikuttaa ihmisen koko elämään ja olemiseen. Pitkien sairauslomien jälkeen ei ole helppo palata töihin. Jos kunto ei ole yhtä hyvä kuin ennen, pyrimme räätälöimään työntekijälle töitä työntekijän mahdollisuuksien mukaisesti, Saarinen kertoo.

- Luulenpa, että välittämisellä ja töihin tervetulleeksi toivottamisella voi olla merkitystä myös työkunnon palautumisen edistämisessä, Maire Mattinen täydentää.

Jaa