Sydämen rytmihäiriöt aiheuttavat vaihtelevia oireita. Sellaisia voivat olla tuntemukset oudoista sydämen lyönneistä tai tiheästä tykytyksestä, mutta myös pyörrytys ja hetken tajuttomuus. Rytmin poikkeavuuksia on monenlaisia oireettomista ja viattomista aina henkeä uhkaaviin.

Mitä oireita rytmihäiriöt aiheuttavat

Sydän lyö jatkuvasti ja tasaiseen tahtiin, levossa hitaammin ja ponnistellessa nopeasti. Tasainen syke voi häiriintyä monella tavalla. Tällöin on kysymys sydämen rytmihäiriöistä.

Poikkeavuudet sydämen rytmissä aiheuttavat usein eri tuntemuksia. Sellaisia voivat olla sydämen tykytys ja epäsäännöllisinä tuntuvat lyönnit. Pulssia tunnustellessa voi huomata, että sydämen lyönnit jäävät välillä pois tai ovat heikkoja. Rytmihäiriöt voivat myös aiheuttaa huimausta tai pyörtymistä. Liian hidas tai toisaalta rytmihäiriön tihentämä syke myös voivat aiheuttaa voimattomuutta, hengästymistä ja kipua rintaan.

Rytmihäiriön voi havaita paitsi tuntemuksien perusteella myös sykemittarilla, verenpainemittarilla tai myös tavallisessa sydänfilmissä. Sykemittarin käyttö onkin suositeltavaa liikunnallisilla ihmisillä, jos tiedetään esiintyneen rytmihäiriöitä.

Silloin tällöin tuntuvat sydämen hypähdykset ovat tavallisia terveilläkin. Kun sellaisia tuntuu runsaasti ja niihin liittyy muita oireita kuten painon tunne rintaan, voimattomuutta ja ahdistusta rinnassa, on kysymys tutkimuksia ja hoitoa vaativasta tilasta.

Pitkään jatkuva rytmihäiriö voi aiheuttaa myös turvotuksia ja sydämen vajaatoimintaa. Pitkäaikainen eteisvärinä voi aiheuttaa verisuonitukoksia ja pahimmillaan aivohalvauksen. Vakavimmat rytmihäiriöt voivat johtaa äkkikuolemaan.

Missä tilanteessa rytmihäiriöt alkavat

Rytmihäiriöille on luonteenomaista, että ne esiintyvät ajoittain tai kohtauksina, ja niiden välillä rytmi voi olla aivan normaali.

Sydämen rytmihäiriöitä voi ilmaantua missä tilanteessa tahansa. Yleisesti ajatellaan että stressaantuminen, valvominen ja alkoholin ja kahvin nauttiminen altistavat rytmihäiriöille. Ne eivät sinänsä aiheuta rytmihäiriötä, mutta voivat nostaa niiden todennäköisyyttä, jos taustalla on taipumus rytmihäiriöihin. Useimmiten mitään altistavia tekijöitä ei kuitenkaan ole tunnistettavissa.

Fyysisen rasituksen aikana ilmaantuvat ovat yleensä vaikeampia. Rasituksessa ilmaantuviin lisälyönteihin liittyy useammin haittoja ja taipumus saada vakavampia rytmihäiriön kohtauksia.

Rytmihäiriöitä saavan henkilön tutkimuksissa on tärkeätä tutkia onko taustalla sydänsairautta. Keskeistä on selvittää, milloin rytmihäiriön tuntemukset merkitsevät sairautta ja vakavampien kohtausten vaaraa.

Erilaiset rytmihäiriöt

Liian hidas syke

Sydämen hidaslyöntisyys voi aiheuttaa huimausta tai pyörtymisen. Sykettä ohjaavan sinussolmukkeen sairaus (mikä?) ja johtoradan rappeutumisesta aiheutuva sydänkatkos voivat aiheuttaa pitkiä sydämen lyöntitaukoja. Ne todetaan usein potilaan hakeuduttua sairaalaan, mutta usein asia selviää vasta tutkimusten jälkeen. Liian hidasta sykettä nopeutetaan sydämentahdistimella. Sellaiseen turvaudutaan, kun haitalliset oireet toistuvat tai on sydänkatkoksen ja tajuttomuuskohtausten vaara.

Sydämen johtoratojen aiheuttamat tykytykset

Sydämen tiheälyöntisyyskohtaukset eli takykardiat ilmenevät tavallisesti jo aikuistumisvaiheessa muuten terveille henkilöille. Ne aiheutuvat usein sydämen johtoratojen ylimääräisistä säikeistä, joita myöten sydämen sähkö kiertää ja saa lyönnit tiheäksi. Oireena on äkisti alkava tykytys, joka saattaa kestää minuutteja ja jopa tunteja. Kohtauksen alussa voi olla hetkellinen pyörtyminen.

Eteisvärinä on tavallinen ikääntyneillä

Sydämen toiminta muuttuu eteisvärinässä hyvin tiheäksi ja epäsäännölliseksi. Se voi esiintyä kohtauksina tai pysyvänä rytmihäiriönä. Eteisvärinä on harvinainen ennen keski-ikää, mutta alkaa sen jälkeen yleistyä. Oireiltaan lievä eteisvärinä voi jäädä huomaamatta. Eteisvärinä pyritään saamaan pois rytminsiirron avulla. Voidaan myös tyytyä säätämään eteisvärinän syketasoa lääkkeillä. Tilaan liittyy myös aivohalvauksen vaara, minkä takia käytetään veren hyytymistaipumusta vähentävää lääkitystä.

Rytmihäiriöt voivat olla periytyviä

Tärkeätä on selvittää, milloin rytmihäiriön tuntemukset merkitsevät sairautta ja vakavampien kohtausten vaaraa. Sukulaisilla esiintyneet rytmihäiriöt voivat antaa viitettä potilaalla tavattavien rytmihäiriöiden merkityksestä.

Suvuittain esiintyviä sairauksia on viime vuosina opittu tuntemaan tarkemmin. Niitä ovat muiden muassa pitkä QT -oireyhtymä ja erilaiset sydänlihassairaudet. Näihin liittyvät rytmihäiriöt voivat olla vaikeita ja jopa hengenvaarallisia. Sukulaisten tutkiminen on tärkeätä, koska näin voidaan ryhtyä varotoimiin ja hoitoon ennen vakavia kohtauksia.

Rytmihäiriöiden kehittyvä hoito

Lievissä rytmihäiriöissä tieto oireiden syystä ja asian merkityksestä on olennaista. Vapautuminen huolesta ja epätietoisuudesta on useissa tapauksissa tärkeä hoito - oireitaan voi hyvinkin sietää tietäessään, ettei mistään vakavasta ole kysymys.

Lieviin rytmihäiriöihin voidaan saada apua lääkkeistä, joita käytetään oireen tultua tai jatkuvasti. Monet näistä lääkkeistä ovat yleisesti käytössä, mutta osa on pääasiassa erikoislääkäreiden määräämiä.

Poikkeavien johtoratojen aiheuttamia sydämen tiheälyöntisyyskohtauksia voidaan parantaa katetrihoidon avulla. Se tehdään verisuonia myöten sydämeen vietyjen katetrien avulla. Hoito onnistuu lähes aina, ja sen vaarat ovat vähäiset.

Myös eteisvärinää on alettu hoitaa katetriablaation avulla. Hoitotapa on uusi ja se kehittyy jatkuvasti. Jo nyt sen avulla voidaan useimmilla saada eteisvärinä hallintaan. Edeltävillä tutkimuksilla selvitetään, kenellä ablaatiohoidon voidaan odottaa tehoavan.

Valtaosalla eteisvärinää hoidetaan kuitenkin lääkkeillä. Kohtausten uusiutumista voidaan usein estää lääkkeillä. Eteisvärinä voi jäädä pysyväksi. Tällöin sen syketaso pyritään saamaan lääkkeillä sopivaksi. Jatkuvakin eteisvärinä voi olla melkein oireeton, jos pulssitaso saadaan hallintaan myös rasituksen aikana. Eteisvärinän toteaminen on tärkeää, jotta voidaan aloittaa verihyytymiä estävä lääkitys.

Eteisvärinän hoidossa käytettävät lääkkeet voivat hidastaa perussykettä liikaa. Jos lääkehoito on kuitenkin välttämätön, voidaan asentaa sydämentahdistin estämään sydämen pysähtelyä. Vuorokauden EKG-tutkimus antaa usein hyödyllistä tietoa eteisvärinän hoitamiseksi.

Vakavia kammioperäisiä rytmihäiriöitä ei voida aina varmuudella estää. Turvaksi voidaan asentaa rytmihäiriötahdistin, joka seuraa rytmiä ja pysäyttää vaikeankin kohtauksen kuten kammiovärinän nopeasti.

Vuorokauden sydänfilmin tutkimus

Sydämen rytmihäiriöitä epäiltäessä on tärkeätä todeta ne tarkasti. Tavallinen levossa otettava sydänsähkökäyrä saattaa paljastaa juuri meneillään olevan rytmihäiriön. Normaalinkin rytmin aikana siinä voidaan nähdä piirteitä, jotka viittaavat taipumukseen saada rytmihäiriön kohtauksia.

Tehokas tapa tutkia rytmiä on taltioida sydänfilmiä mukana kannettavan laitteen avulla. Etuna on, että voidaan tunnistaa myös vain hetkittäin esiintyviä rytmihäiriöitä.  Näin päästään selville sydämen rytmistä luonnollisissa oloissa juuri niissä tilanteissa, joissa oireetkin esiintyvät. Tyypillinen tilanne on liikunta.

Sydämen lisälyönneistä voidaan todeta, ilmaantuvatko ne levossa vai rasituksen aikana ja kuinka hankalia ne ovat. Tärkeätä on tietää, onko tutkittavalla myös takykardian eli tiheälyöntisyyden kohtauksia, mitä ei aina oireiden perusteella osata epäillä.

Tutkimus antaa käsityksen eteisvärinän esiintymisestä, joka voi varsinkin lääkittynä olla vähäoireinen. Tällöin saatetaan tarvita verihyytymiä estävää hoitoa. Tärkeä tieto on myös miten tiheä eteisvärinän syke on päivittäisten toimien aikana.

Vuorokauden EKG-tutkimus kertoo myös, onko syke liian hidas. Hitaan sykkeen vaiheet voivat ilmetä hetkellisinä levon tai rasituksen aikana. Tutkimus voi paljastaa sinussolmukkeen sairauden, jolloin syke on jatkuvasti hidas tai ei kiihdy rasittaessa. Heikotus- ja tajuttomuuskohtauksen syyksi voi paljastua myös sydänkatkos, jolloin eteiset toimivat, mutta kammiot voivat pitää monen sekunnin lyöntitaukoja.

Tietoa muustakin kuin rytmistä

Vuorokauden EKG-tutkimuksella voidaan seurata myös QT-aikaa eli sydänlihaksen sähköisen palautumisen kestoa. Poikkeavaan QT-aikaan voi liittyä kammioperäisiä rytmihäiriöitä. QT-aikaa voivat muuttaa periytyvät rytmihäiriösairaudet ja toisaalta monet lääkkeet.

Sydämen lyöntivälien vaihtelu eli sykevariaatio kertoo, pystyykö sisäelinten hermosto säätelemään sykettä ja verenkiertoa luotettavasti. Sykevariaatio voi paljastaa sisäelinten hermostoa vioittavan sairauden. Toisaalta stressitila ja vaikea sydänsairaus myös muuttavat sykevariaatiota.

Tutkimuksella saadaan myös viitteitä sepelvaltimotaudista tutkimalla ST-segmentin tasoa. ST-taso laskee, kun sydän kärsii hapenpuutteesta rasituksessa. ST-segmentin taso voi nousta sepelvaltimoiden supistuksen aiheuttamassa rintakipukohtauksessa.

Milloin lääkärin tutkimuksiin

Lääkärin arviota tarvitaan, kun rytmihäiriön tuntemuksiin liittyy yleisiä oireita kuten voimattomuutta, pyörrytystä tai painon tai puristuksen tunnetta rinnassa. Sen sijaan tavallinen tunne sydämenlyöntien tiheytymisestä esimerkiksi jännityksen yhteydessä tai harvoin esiintyvät "muljahduksen" tuntemukset eivät vaadi lääkärin arvioita terveillä henkilöillä.

Kuten edellä todettiin, usein hankalatkaan oireet eivät välttämättä johda ajatusta rytmihäiriöihin. Tällöin lääkärin tehtävä on ottaa sellaisten madollisuus huomioon. Toisinaan lääkärin yleinen arvio ja levossa otettava sydänfilmi ovat riittäviä. Tällöin voidaan luottavaisin mielin hyväksyä hetkittäiset tuntemukset. Toisaalta vaikeammat oireet on aiheellista selvittää tutkimuksien avulla. Ne voidaan aloittaa lääkärin vastaanotolla ja jatkoa seuraa tarpeen mukaan aina sairaalatutkimuksia myöten.

Potilaalle luottamusta ja lääkärille tukea päätöksissä

Vuorokauden EKG-rekisteröinnin lausunnossa rytmihäiriöiden diagnostiikkaan ja hoitoon perehtynyt lääkäri antaa kuvauksen havaituista poikkeavuuksista ja käsityksen löydösten kliinisestä merkityksestä. Lausunnossa voidaan antaa myös yleisluontoisia suosituksia lisätutkimuksista ja hoidosta.

Vuorokauden EKG-tutkimusta on perinteisesti tehty erikoissairaanhoidossa poliklinikkakäynnillä tai vuodeosastolla, johon potilas on lähetetty tutkimuksia varten. Lähetteen tarve ja jonotusajat ovat rajoittaneet tutkimukseen pääsyä. Vuorokauden EKG-rekisteröinti voidaan tehdä avoterveydenhuollossa yleislääkärin määräämänä. Lausunnon mukana siirtyy erikoissairaanhoidon osaamista perusterveydenhoidon käyttöön. Tämä parantaa hoidon eri portaiden yhteistoimintaa.

Osa sydänlääkäreistä on erityisesti perehtynyt rytmihäiriöiden tutkimuksiin ja hoitoon ja sydämen tahdistinhoitoon.

Jaa