Debriefing on menetelmä, jossa ammattilaisen johdolla puretaan hiljattain tapahtunut äkillinen trauma tai kriisi. Kokemukset ja tapahtumien kulku käydään seikkaperäisesti läpi, jotta tapahtuman aiheuttamat psyykkiset ja fysiologiset jälkireaktiot lieventyisivät. Debriefingiä voi saada joko ryhmämuotoisesti tai yksilöllisesti.

Kenelle debriefing sopii?

Tyypillisesti debriefingiä eli psykologista jälkipuintia käytetään työyhteisöissä onnettomuuksien, merkittävien vaaratilanteiden tai selkeän henkeen kohdistuvan uhkan, esimerkiksi pankkiryöstön jälkeen – joko niin, että on ollut itse tilanteessa vaarassa tai on todistanut toiseen kohdistuvan uhkaavan tai traumaattisen tilanteen.

- Tarkoituksena on käsitellä tapahtunut tuoreeltaan, ennen kuin faktat, ajatukset ja tunteet alkavat sekoittua ja mahdollisesti hidastavat tai estävät toipumista, kertoo debriefing-vetäjä ja työpsykologi Max Kuznetsov Mehiläisestä.

Debriefingiin voi tulla myös yksin. Yksilötapaamisessa esimerkiksi läheisen yllättävä kuolema tai muu järkytystä aiheuttava elämäntapahtuma voidaan purkaa debriefing-menetelmällä tuoreeltaan. Näin suruprosessi voi käynnistyä ilman, että traumaan jää kiinni.

Milloin debriefingiin?

Debriefing-istunto järjestetään 1-5 päivää tapahtuneen jälkeen. Aivan heti eli samana päivänä menetelmästä  ei ole  shokin vuoksi ole hyötyä, mutta ei myöskään enää sen jälkeen, kun muistot tapahtuneesta saattavat jo olla värittyneitä. Ajatukset ja tunteet sekoittuvat herkästi päivien kuluessa.

- Shokkivaiheessa henkilö ei vielä ymmärrä kunnolla mitä tapahtunut, mutta muutaman päivän kuluttua on hyödyksi, että havainnot ja tunteet saadaan purettua ja tapahtuneeseen saadaan selkeyttä, Kuznetsov sanoo.

Debriefingin kesto

Debriefing kestää 1-3 tuntia osallistujien määrästä riippuen, ja tapaamisia on ainoastaan yksi. Edellytyksenä debriefing-istuntoon osallistumiselle on se, että henkilö itse kokee pystyvänsä osallistumaan. Ketään ei siis pakoteta debriefingiin. Istunnon aikana ei ole myöskään pakko itse puhua, jos ei halua tai pysty.

Debriefingin vaiheet

Menetelmä on hyvin systemaattinen, eli mistä tahansa ”torikokouksesta” ei ole kyse. Sekä yksilö- että ryhmätilanne noudattaa samaa kaavaa.

  • käydään läpi mitä on tapahtunut (faktat)
  • kukin käy läpi oman kokemuksensa tilanteesta
  • tilanne normalisoidaan (mitä trauman jälkeen on odotettavissa ja millä aikavälillä)
  • mahdollinen jatkohoito

- Kun ihmiset saavat realistisen kokonaiskuvan ja pääsevät sinuiksi sen kanssa mitä on tapahtunut, he voivat rauhallisemmin käydä tilannetta läpi. He myös tietävät, minkälaisia reaktioita kropassa ja mielessä on odotettavissa trauman jälkeen, ja että se on täysin normaalia. Joskus henkilö ohjataan debriefingin jälkeen eteenpäin kriisihoitoon.

Istunnoissa huomaa Max Kuznetsovin mukaan sen, kuinka asioiden hallittu ja oikea-aikainen purkaminen helpottaa oloa.

- Jotkut reagoivat debriefingin aikana voimakkaastikin, mutta yleinen kokemus on, että kun tilaisuus on päättynyt, olo on selkeästi helpottunut.

Osallistuminen debriefingiin

Mehiläisen psykoterapeutit  järjestävät debriefingejä. Myös työterveyden osana voi olla tarjolla debriefingiä työpsykologin ohjaamana.

Tutustu psykoterapeutteihin >>

Tutustu Max Kuznetsovin sivuun ja varaa aika >>