Pitkittynyt yskä - voiko syy löytyä poskionteloista?

Vastaanotolleni tulee 4-vuotias tyttö pitkittyneen yskän ja kuorsauksen vuoksi. Tyttö on sairastanut kuumeisen ylähengitystietulehduksen runsas kuukausi sitten. Tutkittaessa totean nenäkäytävissä paksuhkoa limaa ja nielussa valuvan limavanan. Poskionteloiden röntgenkuvauksessa todetaan molemmissa poskionteloissa varjostusta ja nenänielussa paljastuu kookas kitarisa.

Esimerkki kuvastaa hyvin lasten ylähengitystieoireita, joiden takaa voi paljastua poskiontelotulehdus. Toisin kuin poskiontelotulehduksesta kärsivät aikuiset osaavat lapset harvoin valittaa päänsärkyä, vaan ensioireena on useimmiten nenänielusta valuvan liman aiheuttama yskä.

Aikuisillakin nenän sivuonteloiden tulehdusoireet voivat olla moninaisia: päänsärkyä, väsymystä, huimausta ja hammassärkyä. Pitkittyessään ja kroonistuessaan poskiontelotulehdukset voivat olla jopa oireettomia.

Poskionteloiden kehitys alkaa jo sikiöiässä

Sikiöiässä alkava poskionteloiden kehitys jatkuu murrosikään asti. 4-vuotiaalla lapsella on jo poskiontelot, mutta otsaontelo on vasta kehittymässä. 12-vuotiaalla lapsella on jo yleensä selkeät otsaontelot. Onteloiden koot vaihtelevat yksilöittäin. Osalla ihmisistä ei ole lainkaan otsaonteloita.

Nenän sivuonteloihin kuuluvat poskiontelot (nenän molemmin puolin), seulalokerot, kitaontelo sekä otsaontelot. Kaikki ontelot tyhjentyvät kapeiden kanavien kautta nenäonteloon, mistä lima kulkeutuu nenänieluun.

Poskionteloiden seinämiä peittää värekarvallinen limakalvo, joka kuljettaa mahdollisen eritteen tyhjenemiskanaviin ja siitä edelleen nenäonteloon. Kanavien rakenteelliset ahtaudet voivat altistaa poskiontelotulehduksille, ja samalla myös limakalvon sairaudet, esim. allergiat, voivat aiheuttaa liman kertymisen onteloon.

Poskiontelontulehduksen taustalla voi olla monet syyt

Tavallinen nuhakuume voi aiheuttaa poski-/hammassärkyä, mutta bakteeriperäinen poskiontelotulehdus syntyy tavallisesti virusten aiheuttaman ylähengitystietulehduksen jälkitautina noin 7-10 päivää oireiden alkamisesta.

Sairastettu virustauti yleensä vaurioittaa väliaikaisesti hengitysteiden limakalvoa, minkä seurauksena erite kerääntyy poskionteloon, ja bakteeri-infektio voi kehittyä.

Bakteeri voi siirtyä poskionteloon myös hampaasta. Tällöin tulehdus on yleensä toispuoleinen, ja tulehduserite on haisevaa, paksua märkää.

Poskiontelotulehduksen taustalla voi olla myös allerginen tai muu yliherkkyysreaktio, vierasesine, tapaturma, harvinaisissa tapauksissa kasvain tai sädehoitoreaktio. Tavallisimmin tulehtuvat vain poskiontelot, mutta vaikeassa ja pitkittyneessä taudissa voivat kaikki nenän sivuontelot tulehtua, jolloin puhutaan pansinuiitista.

Hoitamaton, pitkittynyt sivuonteloiden tulehdus voi kroonistua ja aiheuttaa kudosvaurion ontelon limakalvolla. Oireiden kestäessä yli kolme kuukautta puhutaan kroonisesta poskiontelotulehduksesta, jonka yhteydessä myös hajuaisti voi olla heikentynyt.

Poskiontelontulehduksen diagnoosi varmistuu useilla tutkimuksilla

Poskiontelotulehdusta epäiltäessä nenä tutkitaan otsalampun ja nenäspekulan avulla. Löydöksenä on usein paksu eritekertymä poskiontelon tyhjenemiskanavan alueella. Tutkimuksella nähdään myös mahdolliset polyypit ja rakennepoikkeavuudet nenäkäytävän alueella. Nielun takaseinämässä ja nenänielussa voi olla märkäkertymää.

Poskiontelotulehduksen diagnoosi tarvitsee oireiden ja kliinisten tutkimuslöydösten lisäksi myös muita tutkimuksia. Kaikututkimus (ultraääni) antaa ns. takaseinäkaiun, jos ontelossa on eritettä. Monet virhelähteet heikentävät kuitenkin kaikututkimuksen luotettavuutta, ja löydös pitäisi varmistaa poskiontelopunktiolla. Poskionteloiden röntgentutkimuksella voidaan nähdä mahdolliset eritekertymät tai limakalvomuutokset. Kaikututkimuksen tulos on erityisen epäluotettava alle 7-vuotiailla.

Poskiontelontulehduksen hoitona antibiootit ja huuhtelut

Poskiontelotulehduksen hoidon tavoitteena on poistaa tulehduksen aiheuttamaa oireilua ja palauttaa sivuonteloiden limakalvon normaali toiminta. Akuuttia nuhakuumetta kannattaa alkuun hoitaa erilaisilla käsikauppalääkkeillä kuten tulehduskipulääkkeillä ja nenän limakalvoa supistavilla nenätipoilla.

Todettua poskiontelotulehdusta hoidetaan antibiootilla, ja mikäli oireet jatkuvat hoidosta huolimatta, on suositeltavaa tehdä poskionteloiden huuhtelu, jolloin samalla voidaan saada eritenäyte.

Mikäli oireilun taustalla on myös allergia, on hoitoa tehostettava myös allergialääkityksellä kuten antihistamiinitableteilla ja kortisoni-nenäsuihkeella. Joissakin tapauksissa, esim. jos nenäkäytävässä todetaan polyyppejä ja röntgenkuvauksessa todetaan tulehdus myös otsaonteloiden alueella, on lääkitykseen syytä lisätä kortisonia tablettimuodossa yhdessä antibiootin kanssa.

Poskionteloiden huuhtelussa punktioneula viedään nenäkäytävän sivuseinän puudutetun limakalvon läpi poskionteloon, jonka kautta poskiontelo huuhdellaan lämpimällä keittosuolalla. Osaavissa käsissä tehty puudutus ja poskiontelohuuhtelu eivät ole kivuliaita toimenpiteitä. Huuhteluvesi sekä mahdollinen erite kulkeutuu normaalia tyhjenemiskanavaa pitkin nenäontelon kautta ulos.

Poskiontelohuuhtelun yhteydessä voidaan ottaa saadusta eritekertymästä bakteerinäyte viljelyä varten, jolloin voidaan selvittää mahdollinen taudinaiheuttajabakteeri ja varmistaa sopiva antibiootti. Noin 30 %:ssa tapauksista bakteeriviljely on kuitenkin negatiivinen, jolloin kyseessä ei ole bakteeritulehdus. Poskiontelotulehdus, jossa voidaan punktoida eritettä, voi siis parantua myös ilman antibioottilääkitystä.

Hoitamaton allerginen nuha voi aiheuttaa toistuvien poskiontelotulehdusten lisäksi myös pysyviä vaurioita keuhkoputkien alueelle, jolloin vaarana on astman kehittyminen. Allergista nuhaa kannattaa hoitaa huolellisesti lääkärin ohjeiden mukaan, tavallisimmin hoitona on säännöllinen kortisoni nenäsuihke sekä antihistamiinitabletit.

Leikkaushoito toistuviin poskiontelontulehduksiin

Poskionteloiden tietokonekuvauksella selvitetään pitkittyneiden tulehdusten aiheuttamia muutoksia ajatellen mahdollista leikkaushoitoa. Tietokonekuvauksella nähdään yksityiskohtaisesti nenän sivuonteloiden luiset rakenteet sekä mahdolliset limakalvomuutokset.

Ns. FESS- (Functional endoscopic sinus surgery) leikkauksella pyritään säästävästi avartamaan nenän sivuonteloiden laskutiehyitä nenäkäytävään, ja samalla poistetaan mahdolliset polyypit ja tulehduseritteet.

FESS-leikkauksessa käytetään ohutta tähystintä, joka viedään nenäkäytävän sisään, ja näkökontrollissa poistetaan ahtauttavat rakenteet. Leikkaus voidaan tehdä puudutuksessa tai nukutuksessa päiväkirurgisena toimenpiteenä, jolloin potilas pääsee samana päivänä kotiin. Leikkauksen jälkeinen sairausloma on 7-10 vrk, ja jälkitarkastukset tehdään yksi ja neljä viikkoa leikkauksen jälkeen.

Leikkauksen jälkeen nenä ei ole kovin kivulias, mutta nenän limakalvot vaativat vähintään ensimmäisen viikon aikana jatkuvaa kostutusta keittosuolalla. Nenän keittosuolahuuhteluita suositellaan käytettävän säännöllisesti tai ainakin nuhan aikana. Apteekista on saatavilla ns. huuhtelukannuja, joiden avulla huuhtelu sujuu helposti. Myös leikkaamatonta nenää kannattaa hoitaa keittosuolahuuhteluilla tavallisen nuhakuumeen aikana.

Jos sairastaa poskiontelotulehduksia yli kolme vuodessa, voidaan puhua usein toistuvista sivuontelotulehduksista. Jos oireita esiintyy yhtäjaksoisesti yli kolmen kuukauden, puhutaan kroonisesta tulehduksesta. Molemmissa tapauksissa on syytä hakeutua tarkempiin tutkimuksiin korvalääkärin vastaanotolle, jolloin voidaan arvioida jatkotutkimusten, säännöllisen lääkityksen ja leikkaushoidon tarve.

Jaa