Nilkan ja jalkaterän alueen kivuille on syynä virheellisen kuormituksen seurauksena syntyvä ylikuormitustila, joka johtaa paikalliseen ongelmaan nilkan tai jalkaterän alueelle. Nilkan ja jalkaterän virheellinen toiminta voi myös olla oireetonta, mutta virheliike saattaa kompensoitua esim. polvessa ja lonkassa aiheuttaen sen alueen kipua.

Nilkan kivun syyt

Tyypillisiä virhekuormituksesta seuraavia oireita ovat

Nilkkakipuun liittyvät usein seuraavat oireet tai vammat

Nilkkakivun ja jalkaterän kivun tutkiminen

Virhekuormituksen syitä tutkittaessa on tiedettävä jalan yksilöllinen rakenne, jotta voidaan ymmärtää onko jalan kuormitettu asento rakennetta vastaava. Jo pelkkä seisoma-asennon tutkiminen antaa paljon tietoa jalan mahdollisesta kuormitusvirheestä. Lisäksi nilkan ja jalkaterän alueen monien nivelten toiminta tulee selvittää.

Rustovaurioiden tutkiminen kartiokeilakuvauksella >>

Magneettikuvaus selvittää urheiluvammat >>

Nilkan ja jalkaterän liikehäiriö ja asentovirhe

Joskus voimakkaan kivun syyksi paljastuu nivelperäinen liikehäiriö, jolloin nivelen liukuminen on häiriintynyt. Tuolloin kipuun saattaa löytyä nopea helpotus nivelen liikkeen normalisoimisella manuaalisia tekniikoita käyttämällä.

Muita yleisiä virhekuormitusta aiheuttavia tekijöitä ovat asento- ja liikekontrollin virheet. Tällaisissa tilanteissa jalan välittämä asento- ja liiketunto ei ole normaali. Tilanne on voinut kehittyä esimerkiksi nilkan nyrjähtämisen seurauksena tai hiljalleen jalkojen vähäisen aktivaation seurauksena. Kivun ja virhekuormituksen syitä etsittäessä on hyvin olennaista tietää myös potilaan oireen historia sekä oirekäyttäytymisen muutokset. Ilman näiden asioiden selvittämistä ei ole mahdollista luotettavasti selvittää oireilun syytä.

"Lättäjalka" eli "latuskajalka"

Aikuisiällä kehittyvä latuskajalka on saanut Suomessa hyvin vähän huomiota, ja sen hoito on ollut hyvin pitkälle vain erilaisten tukipohjallisten varassa. Aikuisiän latuskajalassa pitkittäinen jalkaholvi laskeutuu ja jalkaterän etuosa kääntyy ulospäin. Lisäksi kantaluu vääntyy virheasentoon ja nilkan liikkuvuus vähenee.

Kuormitettuna matalakaariselta eli ns. 'lättäjalalta' näyttävä jalka voi rakenteeltaan olla korkeakaarinen, jolloin jalkapohjaan kohdistuu voimakas, jatkuva venyttävä kuormitus, mikä voi johtaa aineenvaihdunnan paikalliseen heikentymiseen ja edelleen tulehdukseen.

Latuskajalan kehittymisen taustalla on nilkan sisäsyrjällä kulkevan jänteen pettäminen. Taustalla voi olla akuutti vammakin, mutta useimmiten kyseessä on jänteen rappeuma. Oireina ovat nilkan ja jalkaterän sisäpuolen kivut, ulomman kehräsluun alla tuntuva rasituskipu ja näistä johtuva kävelyvaikeus.

Toisaalta, samanlaiselta näyttävä matalakaarinen jalka voi olla rakenteellinen ominaisuus, joka ei välttämättä estä sen normaalia toimintaa. Jalan rakenne ja nivelten toiminta voivat olla täydelliset ja seistessäkin asento normaali, mutta toiminnallisissa liikkeissä kuten päkiälle nousussa liikkeen hallinta pettää ja aiheuttaa kiputilan kehittymisen.

Tukipohjallisilla tilannetta voidaan helpottaa, mutta usein vaiva kuitenkin etenee ja voi johtaa vuosien saatossa nivelten liukumiseen osin pois paikoiltaan. Näissä tapauksissa joudutaan nivelten jäykistys- eli luudutusleikkauksiin. Mikäli nivelrikkoa ei ole kehittynyt, voidaan tilanne korjata jännesiirrolla tai kantaluun asentokorjauksella. Melko usein vaaditaan lisäksi pohjelihakseen kohdistuva pidennystoimenpide. Leikkauksen jälkeen on edessä intensiivinen fysioterapia, jota ilman ei saavuteta hyvää lopputulosta.

Nilkan sekä jalkaterän kuntoutus ja harjoitukset

Nilkan ja jalkaterän fysioterapia ja kuntouttavat harjoitteet voivat kahden vastaavan oireen suhteen olla täysin erilaisia. Toista jalkaa parantava harjoite voi toiselle jalalle tehtynä olla ongelmaa vahvistava.

Ns. 'lättäjalka' on usein harjoitettavissa normaaliin asentoon. Samoin kuin päätteen ääressä istuessa ryhti painu kasaan aivan huomaamatta, samoin jalan ryhti voi muuttua ajan kuluessa. Virheasento ei välttämättä soita hälytyskelloja ennen kuin kipuja esiintyy. Spesifeillä harjoitteilla on mahdollista muuttaa jalan toimintaa. Normaalisti se toimii iskunvaimentimena ja toisaalta jäykkänä vipuvartena ponnistuksessa.

Harjoittelu vaati potilaalta keskittymistä ja voi olla alkuun turhauttavaa. Harjoittelun seurauksena muutoksia on kuitenkin nähtävissä jo viikkojen kuluessa, mikä motivoi jatkamaan. Urheilevilla nuorilla motivaatiota harjoitteluun luo liikkumisen kontrollin sekä juoksun ja ponnistuksen tehokkuuden paraneminen.

Harjoittelussa pyritään palauttamaan oikeat liikemallit ja lihastasapaino. Harjoittelu aloitetaan --oikean nilkan ja jalkaterän asentokontrollin löytämisestä kuormittamattomana. Tästä edetään asteittain taitojen kehittyessä kuormitettuun asennon kontrolliin sekä liikkeen kontrolliin ja edelleen integroidaan harjoitukset lopulta toimintaan kuten esim. juoksuun.

Kuinka sitten nilkka ja jalkaterä jaksavat painomme kantaa?

Nilkka ja jalkaterä ovat jo luisilta rakenteiltaan hyvin kuormaa kantavia, mutta esim. juostessa jo melko pienikin virhe päkiäkosketuksen aikana saa rakenteellisen tuen pettämään ja kuorma siirtyy alueille, joita ei ole tarkoitettu kuormaa kantaviksi.

Jalkaterän tukipisteiden toteutuminen on perusta normaalille kuormitukselle. Tukipisteet saattavat toteutua esim. peilipöydällä tutkittuna normaalinnäköisesti, jolloin saattaa jäädä huomioimatta erittäin tyypillinen jalkaterän toiminnallinen virhe. Isovarpaan päkiän tukipiste saavutetaan sen päälle nojaamalla eikä se toteudu oikein lihasaktivaation seurauksena koska lihasten toimintamalli on muuttunut. Jalkaterän etuosan passiivisuus johtaa usein voimakkaisiin kipua aiheuttaviin virhekuormituksiin. Huonojen sekä liian tuettujen kenkien käyttö voi johtaa jalkaterän oman tukijärjestelmän passivoitumiseen

Virheellinen lihasten aktivoituminen johtaa virheellisen kuormitusmalliin, josta usein seuraa jalkaterän, nilkan ja/tai polven kipeytyminen. Kipu voi kohdistua luisiin rakenteisiin ja/tai yliaktiivisiin tai passiivisiin lihaksiin tai niiden jänteisiin.

Vaikka kipuoireita ei vielä olisikaan, oikeasta alaraajan toiminnasta on hyötyä. Oikea jalan toiminta ennaltaehkäisee liikavarpaiden ja vasaravarpaiden syntyä, ehkäisee suonenvetoja ja lihaskramppeja. Lisäksi oikea jalan toiminta tekee liikunnasta tehokkaampaa ja taloudellisempaa.

Milloin tukipohjalliset kenkiin?

Tukipohjallisen tarkoituksena on tukea nilkka ja jalkaterä keskiasentoon, jotta parannettaisiin jalan mahdollisuuksia toimia oikein. Tukipohjallisen valmistaminen asiakkaalle on perusteltua silloin, kun nilkka ja jalkaterä ei rakenteensa tai toimintansa vuoksi ole muutoin täysin kuntoutettavissa. Tällä hetkellä tukipohjallisia tehdään usein liian kevein tai virheellisin perustein.

Tukipohjallisella voidaan huonossa tapauksessa myös pahentaa jalan alueen kiputiloja. Jos esimerkiksi nilkan tai jalkaterän hyvä asento on estynyt esimerkiksi nivelperäisen liikehäiriön seurauksena, jalkaa ei voi pohjallisella pakottaa hyvään asentoon. Jos näin kuitenkin tehdään, jalan rakenteet joutuvat entistä suuremman rasituksen kohteeksi ja seurauksena on usein kipujen voimistuminen. Oikea hoito tässä tapauksessa olisi liikeradoiltaan rajoittuneiden nivelalueiden mobilisointi tai manipulointi, jonka jälkeen nilkan ja jalkaterän toiminta tulisi harjoittaa normaaliksi.

Huolellinen ja perusteellinen tutkiminen on tärkeää ennen tukipohjallisen valmistamista, jotta saadaan varmuus sen tarpeellisuudesta. Jalkaterän virheellinen asento ja toiminta voivat johtua edellä mainitusta jalkaterän etuosan passiivisuudesta, jota ei tukipohjallisella pystytä korjaamaan. Pohjallisesta voi tällaisessakin tilanteessa olla hyötyä akuutteja kipuja vähentävänä ja harjoitteiden oppimista tukevana ratkaisuna.

Tukipohjallinen tulisi valmistaa teknikon ja fysioterapeutin tiiviissä yhteistyössä. Jos tukipohjalliset tehdään, tulee niiden päästä toimimaan oikein. Virheellinen kenkävalinta voi muuttaa pohjallisen haluttua vaikutusta. Tästä syystä tukipohjallisia on syytä käyttää ainoastaan neutraaleissa kengissä, ei kengissä, joihin on rakennettu omia tukirakenteita kuten esimerkiksi tuki ylipronaatioon eli nilkan sisäänpäin kiertymiseen kävelyn aikana.

Lasten ja nuorten nilkan ja jalkaterän kivut

Jos nuori kärsii alaraajaongelmista tai virheasennot ovat selkeästi havaittavissa, on syytä kääntyä jo varhaisessa vaiheessa ammattilaisen puoleen. Kaikkia kiputiloja ei tulisi laittaa 'kasvukipujen' syyksi. Virheellisistä liikemalleista pois oppiminen varhaisessa vaiheessa nopeuttaa kuntoutusta ratkaisevasti. Usein lapsillakin alaraajojen kipuihin määrätään lääkkeeksi lepoa. Levon aikana helpottanut kipu joskus kuitenkin palaa kuormituksen taas alkaessa, koska syytä oireiluun ei ole selvitetty ja hoidettu.

Ammattitaitoinen, erikoistunut fysioterapeutti tietää tutkimisen jälkeen milloin ongelma ei välttämättä sillä hetkellä hyödy kuntoutuksesta. Tuolloin voidaan konsultoida esimerkiksi ortopedia tai muita lääkäreitä. Tiivis yhteistyö lääkärien ja muiden terapeuttien kanssa takaa onnistuneen tuloksen.

Mehiläisessä alaraaja-analyysejä ja hoitoja tekevät manuaaliseen fysioterapiaan erikoistuneet fysioterapeutit Ari Mäkelä ja Arttu Suokas.

Jaa