Yhä useamman potilaan migreeni muuttuu ajan mittaan krooniseksi. Tämän vuoksi hoitoon hakeutumista ei kannata pitkittää. Jatkuvan päänsäryn syy pitäisi aina selvittää myös muiden sairauksien poissulkemiseksi, kehottaa neurologi Tarja Suomalainen Lahden Mehiläisestä. 

Tunnista migreenin oireet

Migreeni on monimuotoinen geneettinen sairaus, jossa herkistynyt keskushermosto kehittää verisuoniperäisiä päänsärkykohtauksia. Kohtauksia voi edeltää esim. palelu, ärtyisyys, haukottelu tai makean nälkä. Kohtauksiin liittyy kovan kivun lisäksi mm. pahoinvointia ja valo- ja ääniherkkyyttä.

Sairaudesta tunnetaan auraton ja aurallinen muoto, joista jälkimmäisessä potilas kokee ennen päänsärkyä myös näköhäiriöitä tai joskus muita aistimuksia. Migreenidiagnoosi edellyttää, että potilas saa viisi auratonta tai kaksi aurallista kohtausta tietyssä ajassa.

- Yksi kohtaus ei ole vielä migreeni, sillä kuka tahansa voi saada yksittäisen kohtauksen, kun on riittävästi altisteita.  Jos päänsäryt toistuvat kovin usein eivätkä mene ohi tavallisilla särkylääkkeillä, voi epäillä migreeniä. Jos särkyihin liittyy jotain huolestuttavia piirteitä, esim. puhevaikeutta, halvausoireita, voimakkaita näköoireita tai sekavuutta, on viimeistään mentävä lääkäriin, Suomalainen sanoo.

Migreeni ja elämäntavat

Migreenitaipumus on geneettinen, mutta altistavat tekijät löytyvät usein elämäntavoista. Punaviini ja suklaa ovat monelle tuttuja laukaisijoita, mutta paljon yleisempiä ovat stressi, lyhyt yöuni ja epäsäännölliset ruokailuajat. Yleensä migreeni alkaa nuorena, 20-30 -vuotiaana, ja lievittyy vähitellen keski-iän jälkeen. Naisilla migreeni on kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä naishormonin eli estrogeenin vaihtelun vuoksi, mikä voi joskus aiheuttaa ongelmia naisille myös vaihdevuosien jälkeen.

Migreeni on Suomalaisen mukaan yksi perussairauksista, joka tunnetaan jo varsin hyvin. Mehiläisen yleis- ja työterveyslääkärit osaavatkin ohjeistaa ja lääkitä suurimman osan potilaista ja auttaa heitä selviämään normaalissa elämässä. Neurologia tarvitaan, kun migreenikohtaukset toistuvat usein eivätkä lievity valitulla hoidolla. Myös silloin on syytä kääntyä neurologin puoleen, kun sairauden oireet muuttuvat.

Lääkärin kanssa etsitään sopiva lääke migreeniin

Migreenin syntymekanismi on edelleen osittain tuntematon, eikä lääkkeiden vaikutusmekanismeja tunneta täydellisesti. Migreenitaipumusta ei voi parantaa, mutta useimmille löytyy vähintään kohtauksia lieventävä hoito.

- Migreenikohtaus on palapelin summa, josta tunnetaan monia osia mutta ei kokonaisuutta. Tiedossa olevia altistavia tekijöitä välttämällä voidaan monesti estää kohtauksia, Suomalainen kertoo.

Jos kohtauksia on harvemmin kuin kerran viikossa, hoito aloitetaan kohtauslääkityksellä. Moni pärjää tavallisilla tulehduskipulääkkeillä. Niiden rinnalla tai tilalla käytetään ns. täsmälääkkeitä, triptaaneja.

Jos kohtauslääkkeet eivät auta, harkitaan estolääkitystä. Migreeniin käytettävät estolääkkeet kuuluvat yleensä epilepsia-, masennus- ja verenpainelääkkeiden ryhmään.  Suomalainen kehottaa turvautumaan lääkehoitoon ajoissa, jottei kipu muutu krooniseksi. Kun kipumekanismi on kerran herkistynyt, hoito voi olla paljon vaikeampaa.

- Estolääkityksessä ei ole kysymys elinikäisestä lääkityksestä vaan usein muutaman kuukauden tai puolen vuoden käytön jälkeen voidaan palata pelkkiin kohtauslääkkeisiin.

Lue lisää

 

 

Jaa