Runsas alkoholinkulutus sekä naisella että miehellä aiheuttaa hedelmällisyyden laskua ja vaikuttaa lapsettomuuteen. Monet tutkimukset ovat lisäksi osoittaneet, että myös kohtuullisella alkoholinkulutuksella ja heikentyneellä hedelmällisyydellä on yhteys.

Alkoholin välittömät vaikutukset tulevat esille tutkittaessa raskauden alkamisen todennäköisyyttä. Verrattaessa naisten edellisen kuukauden alkoholin kulutusta raskaustuloksiin todetaan, että alkoholin kulutuksen kasvaessa raskauden alkamisen todennäköisyys pienenee. Kun raittiista naisista raskaaksi tulee 21,6 prosenttia, 1–12 grammaa alkoholia viikossa käyttävistä raskaaksi tulee vain 14,3 prosenttia ja 13–90 grammaa käyttävistä 10,5 prosenttia.

Naisella runsas alkoholinkäyttö saa aikaan häiriöitä kuukautiskierrossa ja aiheuttaa hormonitasapainon muutoksia. Tämä johtaa munasolujen kypsymis- ja irtoamishäiriöihin. Ovulaatiohäiriöt tulevat esille myös kohtuukäyttäjillä. Lisäksi keskenmenojen riski lisääntyy naisilla, jotka juovat yli 10 alkoholiannosta viikossa. Alkoholin kertakäyttö ei vaikuta aivolisäkehormoneihin (FSH, LH), mutta voi aikaansaada ohimenevän keltarauhashormonin laskun ja vastaavasti estradioli- ja testosteronipitoisuuksien nousun.

Miehellä runsas alkoholinkäyttö vaikuttaa suoraan kiveksiin heikentämällä kivesten testosteronin tuotantoa ja sitä kautta siittiöiden muodostumista. Myös kohtuukäyttäjillä siittiötuotanto voi heikentyä. Muina riskitekijöinä mainittakoon tupakointi, anaboliset steroidit sekä tietyt lääkeaineet ja kemikaalit. Pitkäaikainen alkoholinkäyttö johtaa testosteronitason laskuun ja aivolisäkkeen vajaatoimintaan. Heikentyneen siittiötuotannon lisäksi alkoholi aiheuttaa erektiohäiriötä ja libidon laskua.

Jos alkoholia käytetään vähän, edellä kuvattuja muutoksia ei ole havaittavissa. Kuitenkin kohtuukäyttökin saattaa joillakin pareilla viivästyttää raskaaksi tulemista.

Kirjoituksessa on referoitu FM Susanna J. Apterin katsausartikkelia ”Alkoholi ja hedelmättömyys”, joka ilmestyi Suomen lääkärilehdessä 23/2006.

Jaa