Masennus

Masennus eli depressio on varsin yleinen sairaus, sillä arvion mukaan masennustilasta kärsii vuoden aikana noin 5 % suomalaisista.

Masennuksen oireet

Masentuneen ihmisen mieliala vajoaa ja hänen toiminta- ja aloitekykynsä heikentyy masennuksen vaikeusasteen mukaisesti, jolloin selviytyminen arjessa käy vaikeaksi. Kaikissa henkisen jaksamisen ongelmissa ei ole kuitenkaan kyse masennuksesta.

Esimerkiksi burnout eli työuupumuksesta johtuva loppuunpalaminen on oma, masennuksesta erillinen oireyhtymänsä. Depression tunnistamiseksi on kehitetty erityisiä kysymyksiä ja seuloja, joita myös Mehiläisen työterveyshoitajat ja -lääkärit käyttävät vastaanotoillaan.

Työterveystarkastuksessa ihmiset yleensä valpastuvat, kun tullaan masennuskysymyksiin, sanoo työterveyshoitaja ja depression hoidon case manager Ritva Liimatainen Mehiläinen Forumista.

Masennuksen hoito

Mehiläisen osaamiskokonaisuus depression hoidossa perustuu sille, että eri koulutussuuntaukset ja ammatilliset osaamisalueet ovat henkilöstössä laajasti edustettuina.

– Löydämme asiakkaalle nopeasti sellaista terapiaa, joka vastaa hänen yksilölliseen avuntarpeeseensa, sanoo psykoterapeutti Anne Jääskeläinen Mehiläinen Ympyrätalosta.

Masennuksen hoidossa ja varhaisessa toteamisessa on viimeisten kymmenen vuoden aikana edistytty suuresti. Depression hoitoon on tartuttu napakasti ja samalla on madallettu kynnystä avun hakemiseen omasta työterveyshuollosta. Myös yritystapaamisissa huomaa, että työyhteisön psyykkinen hyvinvointi on tullut yhä laajemmin mukaan keskusteluihin, Liimatainen kertoo.

Masennuksen vaikeusaste ohjaa hoidon kulkua

Mehiläisessä depression hoidon ammattilaisten vastuualueet on jaettu selkeästi. Mehiläisessä työskentelee työterveyspsykologien, psykoterapeuttien ja psykiatrien lisäksi erityisiä depression hoidon case managereja, jotka ovat masennusoireiden tunnistamiseen ja hoitamiseen erikoistuneita työterveyshoitajia. Lievän masennuksen tapauksessa työterveyslääkäri tai -psykologi ohjaa potilaan depressiohoitajalle, jonka työn ensimmäinen vaihe on antaa toipumisen käynnistävää lyhythoitoa. Keskivaikeaan tai vaikeaan masennukseen sairastunutta auttaa työterveyspsykologi tai psykiatri.

Depressio-diagnoosin tekee aina lääkäri. Työterveyspsykologin osaamiseen kuuluu potilaan työ- ja elämäntilanteeseen sopivien selviytymiskeinojen löytäminen, riskitekijöiden kartoitus ja terapiatarpeen arviointi. Psykiatrille kuuluu vastuu diagnoosiin sekä lääke- ja muuhun hoitoon liittyvistä erityiskysymyksistä. Psykiatrin arvio ja lausunto ovat edellytyksenä muun muassa Kelan tukemalle psykoterapialle ja pitkille sairauslomille.

Mehiläisessä hoitoon pääsee nopeasti

Mehiläisen psykoterapiapalveluissa depressiota voidaan hoitaa joko 10–16 tapaamiskerran lyhytterapiana tai pitkäkestoisesti, jolloin terapia jatkuu 1–3 vuotta. Hoitomenetelmiin kuuluu yksilöterapian ohella niin sanottu interpersoonallinen psykoterapia (IPT), joka painottaa ihmisten välisiä vuorovaikutussuhteita ja ryhmässä tapahtuvaa hoitotyötä.

– Mehiläisessä terapeutille pääsee nopeasti, mikä on asiakkaillemme usein suuri helpotus, Jääskeläinen sanoo.

Case managerien työssä korostuu psykoterapiaa kevyempi, tukimuotoinen hoito. Case managerin keskeisenä tehtävänä on auttaa potilasta ymmärtämään, mikä osa omasta oireilusta on masennusta. Tämä kuuluu psykoedukaatioksi kutsuttuun työskentelytapaan, jossa pyritään kehittämään potilaan elämänlaatua ja selviytymiskeinoja neuvomalla ja opettamalla häntä sairautensa käsittelyyn.

Takaisin työhön depression jälkeen

Suinkaan aina depression vuoksi ei tarvitse jäädä sairauslomalle, Depression hoidon case manager organisoi masennuspotilaan hoidon tavoitteena ihmisen saaminen takaisin kiinni arkeen ja elämänrytmiin. Hoitojakson jälkeen on tärkeää tukea työhönpaluuta, joka voi olla haaste paitsi masennuksen läpikäyneelle itselleen, myös koko työyhteisölle. 

Depressiosta toipuvan työhönpaluussa erilaiset kevennetyn työnteon mallit ovat nykypäivää, Liimatainen kertoo.

Case managerin työstä merkittävä osa on asiakkaan tilan pitkäaikaista, tyypillisesti puolitoista vuotta kestävää seurantaa. Puhelinkeskusteluissa depressiohoitaja käy asiakkaan kanssa läpi tämän vointiin liittyviä konkreettisia asioita, kuten päivärytmiä, liikuntaa ja ihmisten tapaamista. Seurannan avulla hoitajan on mahdollista tukea asiakkaan omia voimavaroja ja tunnistaa ajoissa uuden masennusjakson oireet.

– Hoidolla ja seurannalla saavutetaan hyviä tuloksia. Tämän lisäksi ihmisen tulisi oppia elämään oman masennuksensa kanssa ja tunnistamaan masennuksen varoitusmerkit. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että tuntee ja hyväksyy itsensä, Ritva Liimatainen sanoo.

Jaa