Lapsen ruokailu

Lapsiperheiden uusissa Syödään yhdessä -ruokasuosituksissa korostetaan perheen yhteisten ruokahetkien tärkeyttä, ruokakasvatusta ja lapsen syömään oppimisen tukemista. Uudet kansalliset suositukset on julkaistu alkuvuodesta yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) ja valtion ravitsemusneuvottelukunnan toimesta.

Suositukset antavat ohjeistusta perheen ruokailujen rakentamiseen raskautta edeltävästä ajasta aina lapsen varhaiseen aikuisuuteen saakka. Lapsiperheiden ruokasuosituksista löytyy mielenkiintoista luettavaa ravitsemuksesta kiinnostuneille perheille.

Nyt julkaistuissa suosituksissa muutosta aikaisempaan on foolihappovalmisteen käyttöä jo kaikille raskautta suunnitteleville naisille ja kiinteiden ruokien aloitusajassa imeväisikäisille. Täysimetystä suositellaan 4–6 kk ikään saakka, mutta lasta voi totuttaa kiinteisiin ruokiin maisteluannoksina jo 4–6 kuukauden iästä kuitenkin imetystä jatkaen.

Maisteluannoksien tarkoituksena on yhdessä rintamaidon kanssa edistää lapsen suoliston ja puolustusjärjestelmän kehittymistä ja sietokykyä uusille ruoka-aineille. Imetystä suositellaan jatkettavaksi vuoden ikään ja perheiden niin toivoessa myös pidempään. Imetyksen aikana allergisoivien ruoka-aineiden välttäminen ei nykykäsityksen mukaan vähennä lapsen allergisten sairauksien riskiä.

Mysleissä ja muroissa paljon sokeria

Yhdessä ruokailu ja säännöllinen syöminen rakentavat osaltaan lapsen ja perheen hyvinvointia. Sekä aikuisille että lapsille suositellaan syömistä 3–4 tunnin välein eli noin 4–6 ateriakertaa vuorokaudessa. Koko perheelle sopii sama ruoka ja kukin perheenjäsen syö oman energiantarpeensa mukaisesti. Lapsi osaa itse säännellä sopivan annoskoon. Aikuinen päättää ruoka-ajoista ja rajoista, mitä syödään ja juodaan. Lapsi voi tehdä pieniä päätöksiä ja valintoja. Säännöllinen ateriarytmi tukee lapsen luontaista syömisen säätelyä.

Suosituksissa otetaan tarkasti kantaa mm- sokerin, suolan ja lisäaineiden määrään ravitsemuksessa. Sokerin osuus saisi olla enintään 10% päivittäisestä kokonaisenergiansaannista. Esimerkiksi kaksivuotiaan keskimääräinen energiantarve on noin 1200 kcal, josta sokeria voisi olla enintään 2 rkl. Tämä määrä täyttyy helposti tavanomaisista ruoista.

Myslien ja murojen sokeripitoisuus voi olla yllättävän suuri, yli 30 prosenttia ja lisäksi niissä on usein suolaa ja rasvaa. Tämä on hyvä muistaa lasten ruokavaliota rakennettaessa. Imeväisikäisen lapsen ruokavaliossa ei tule olla lainkaan suolaa ja alle 2-vuotiaan suolan saanti saa olla enintään noin 0.5 tl/vrk.

Mitä on niin sanottu huono syöminen?

Ruokavalio kehittyy lapselle yleensä muun perheen mukana ilman suurempia ongelmia. Eräs tavallisista kysymyksiä lapsen ruokailuun liittyen on aika ajoin esille tuleva ns. lapsen huono syöminen. Lapsen ruokahalu vaihtelee päivittäin ja kausittain. Epäsäännöllinen ruokailurytmi tai aterioiden korvaaminen juomilla voi häiritä lapsen herkkää ruokahalun sääntelyä.

Lapset sääntelevät syömistään syömällä runsasenergiaisen aterian jälkeen vähemmän. Terve lapsi ei kärsi, vaikka hän syö välillä vähemmän. Vanhemman olisi hyvä viipyä pöydässä niin pitkään, että lapsi malttaa syödä kyllikseen. Leikki-ikäisen nirsoilu tai syömispulmat voivat liittyä lapsen normaaliin itsenäistymiskehitykseen tai aikuisten toiveiden ristiriitaan. Valikoivasti syövien lasten välipaloihin tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Ruoka-allergian tavallisia oireita ovat vaikea atooppinen ihottuma, pienen ihoalueen tai limakalvon turvotus tai nokkosihottuma. Suolioireita voi esiintyä oksentelua, ripulointia ja harvoissa tapauksissa koliikkia. Jos lapsi alkaa oireilla joko iho- tai suolisto-oirein, on hyvä selvittää ammattilaisten avulla mahdollisia allergioita tai suolistosairauksia, jotka voisivat olla oireiden taustalla, jotta ruokavaliosta ei turhaan karsita ruoka-aineita, joita lapsi voi käyttää ja toisaalta voidaan diagnosoida vaikeat ruoka-aineallergiat.

Viisi tärkeää asiaa lasten ruokailusta:

  • Yhteinen ruokailu ja säännöllinen syöminen rakentavat lapsen ja perheen hyvinvointia.
  • Imeväisikäisille voidaan aloittaa makuannokset kiinteistä ruoista 4–6 kk iästä imetyksen ohella.
  • Foolihappolisä raskautta suunnitteleville naisille jo kaksi kuukautta ennen ehkäisyn poisjättämistä.
  • Sokerin määrä ruokavaliossa saisi olla korkeintaan 10 prosenttia kokonaisenergiansaannista.
  • Ruoka-allergian tavallisia oireita ovat esimerkiksi atooppinen ihottuma tai nokkosihottuma. Suolioireina voi esiintyä oksentelua tai ripulointia.

 

Teksti: Satu Lehtinen, LT, lastentautien erikoislääkäri, Lääkärikeskus Mehiläinen

Artikkeli on julkaistu Suur-Jyväskylän lehdessä.

Jaa