Maitoallergia ja siedätyshoito

Suomalaisista lapsista 3-5 % sairastaa ruoka-allergioita. Tavallisimmat allergiaoireilun aiheuttajat pikkulapsilla ovat kananmuna ja lehmänmaito. Myös vilja-allergiaa nähdään usein.Suomalaisista lapsista 3-5 % sairastaa ruoka-allergioita. Tavallisimmat allergiaoireilun aiheuttajat pikkulapsilla ovat kananmuna ja lehmänmaito. Myös vilja-allergiaa nähdään usein.

Iän karttuessa alkaa esiintyä niin sanottua aikuistyypistä allergiaa, oireiden aiheuttajina ns. yleisesti allergisoivat ruoka-aineet kuten pähkinä, kala, suklaa, sitrushedelmät, kananmuna.

Vauvan ruoka-allergian oireet

Vauvan ruoka-allergia ilmenee erilaisin oirein. Tavallisimmin ilmenee iho-oireita, lähinnä atooppista ihottumaa ja joskus nokkosrokkopaukamia. Allergian suolisto-oireita ovat pulauttelu, oksentelu, ilmavaivat, ripuli tai joskus jopa ummetus, ruokahaluttomuus ja hidastunut kasvu. Erityisen kiusallisia ovat yölliset heräämiset ja itkukohtaukset. Hengitystieoireita kuten limaisuutta, yskää, hengitysvaikeutta ja astmaa esiintyy myös. Yleistynyt allerginen reaktio eli anafylaksia on mahdollinen, mutta harvinainen.

Allergian selvittäminen vaatii asiantuntemusta

Ruoka-allergian selvittäminen on teoriassa yksinkertaista, mutta käytännössä usein hyvinkin vaativaa. Ruoka-aineen ja oireiden välisen syy-yhteyden varmistaminen ei ole aina niin helppoa, koska samanlaisten oireiden takana voi olla muitakin syitä kuin ruoka-allergiat.

Välitön eli IgE-välitteinen allergia on parhaiten tunnettu. Oireet tulevat nopeasti minuuttien, tai enintään muutaman tunnin kuluessa kyseisen ruoka-aineen syömisestä. Tämän tyyppinen allergia voi olla varsin raju, aiheuttaen jopa anafylaksian eli yleistyneen allergiareaktion. 

Verinäytteestä voidaan kemiallisesti mitata allergiavasta-aineen, IgE:n pitoisuutta. Ihopistokokeessa eli prick-testissä taas tutkitaan IgE:n biologista aktiviteettia elimistössä. Molemmat menetelmät tutkivat samaa asiaa hieman eri tavoilla. Molempien tutkimusten ongelmana on luotettavuus. Niihin liittyy sekä vääriä positiivisia että vääriä negatiivisia tuloksia. Tulkintaan vaikuttaa lisäksi lapsen ikä. 

Viivästyneestä allergiasta puhutaan, kun oireet ilmenevät vasta monen tunnin tai usean vuorokauden kuluttua kyseisen ruoka-aineen syömisestä. Tällaisten oireiden aiheuttajan löytäminen ja syy-yhteyden toteaminen on haastavaa. Yleisesti voidaan sanoa, että mitä pitempi viive, sen epävarmempi syy-yhteys.

Ruoka-allergia pyritään varmistamaan välttämis-altistuskokein: epäiltyjä ruoka-aineita jätetään pois ruokavaliosta ja kokeillaan sitten uudelleen oireettoman jakson jälkeen.

Lasten ruoka-allergian hoito

Pienten lasten ruoka-allergia on yleensä väistyvä eli se paranee muutamassa vuodessa. Lehmänmaito-allergia on tässä suhteessa parhaiten tutkittu. Kahden vuoden iässä 80 % on parantunut ja kolmen vuoden iässä yli 90 %. Senkin jälkeen kehittyy toleranssia eli sietokykyä, mutta hitaammin.

Perinteinen ruoka-allergian hoito on välttäminen. Oireita aiheuttavat ruoka-aineet pidetään poissa ruokavaliosta ½ -1 vuoden ajan, kunnes niitä kokeillaan uudestaan ja nähdään, onko allergia hävinnyt. Pienten lasten kohdalla tämä toimiikin hyvin, koska ennuste on hyvä ja valtaosa lapsista paranee. Jos kyseessä ovat vain lievät oireet, välttämisruokavalio ei aina ole edes tarpeen.

Kouluikäisen maitoallergian hoito

Kouluikäisten ja sitä vanhempien lasten ruoka-allergia paranee spontaanisti varsin hitaasti. Pitkään on kaivattu menetelmää, jolla sietokyvyn eli toleranssin kehittymistä voitaisiin nopeuttaa. Mikäli maitoallergia jatkuu kouluikään saakka, voidaan kokeilla ruoka-siedätystä. Kyseisessä iässä lehmänmaito ei ole ravinnon kannalta keskeinen ruoka-aine. Sen välttäminen on kuitenkin hankalaa, koska niin moni ruoka sisältää lehmänmaitoproteiinia. Maitoallergiassahan ei laktoosivapaa ruokavalio riitä oireiden hallintaan. Lieväoireisessa allergiassa vahinkoaltistus ei ole suuri ongelma, mutta voimakkaammat oireet ja erityisesti anafylaksia ovatkin aivan eri asia. Niissä tiukka välttäminen on aivan ehdoton. 

Miten sitten pieni ekaluokkalainen selviää kouluruokailussa? Koulussa oppilaan pitää itse osata hakea oma ruokansa. Pitää osata valita maitovapaat vaihtoehdot ja välttää myös niitä ruokia, jotka sisältävät maidon osia kuten kaseiinia, heraproteiinia, maitojauhetta tai muuten nimettyjä lehmänmaidon aineosia. Vaikka keittiö tekee parhaansa ja opettajakin auttaa, ovat vahingot aina mahdollisia. Nämä tilanteet tuovat epävarmuutta ja pelkoja erityisesti niille, jotka ovat anafylaksian jo läpikäyneet.

Lehmänmaitoallergian siedätyshoito

Lehmänmaitoallergian siedätyshoito on hyvin tutkittu ja tulokset ovat hyvät. Jopa 75 % potilaista saadaan sietämään lehmänmaitoa ainakin jossain määrin. Osa paranee niin hyvin, että he voivat käyttää maitotuotteita vapaasti. Pientä osaa näistä allergikoista ei saada sietämään edes viittä millilitraa lehmänmaitoa, jolloin siedätys katsotaan epäonnistuneeksi ja tiukka ruokavalio jatkuu.

Ennen hoidon aloittamista varmistetaan allergia. Milloin viimeksi maitoa on kokeiltu tai on tapahtunut vahinkoaltistus? Minkälaisia oireita tuli, miten voimakkaita ja millä viiveellä? Tarvittaessa tehdään uudet allergiatestit ja uusi maitoaltistus.

Maitosiedätys tehdään suun kautta aloittaen aivan pienistä annoksista laimennettua maitoa. Pääosa hoidosta toteutetaan kotona. Ensimmäiset annokset annetaan valvotusti poliklinikalla, jolloin varmistetaan, että hoitoa voidaan jatkaa turvallisesti kotioloissakin. Kotona jatketaan päivittäisten pienten annosten antamista tietyn kaavan mukaan. Muutaman viikon välein nostetaan taas annoksia valvotusti poliklinikalla.

Turvalääkkeinä voimakkaiden allergiaoireiden ja anafylaksian varalle pitää olla Epipen kynä sekä kortisoni- ja antihistamiinitabletit. Nämä ovatkin monelle ennestään tuttuja. Siedätyshoito kestää reilun puoli vuotta. Aktiivivaiheen jälkeen on tärkeää jatkaa maidon päivittäistä käyttöä sietokyvyn ylläpitämiseksi.

Ruokasiedätystä kehitetään jatkuvasti. On varsin todennäköistä, että lähitulevaisuudessa pystymme tarjoamaan siedätyshoitoa myös moneen muuhun ruoka-allergiaan.

Jaa