Tyttö pää alaspäin

Pienet lapset oppivat kuivaksi vähitellen ensimmäisten elinvuosiensa aikana, kukin omassa tahdissaan. Joskus pisu saattaa lirahtaa housuun kesken hauskan leikin, kun lapsi ei malta keskeyttää touhuja, tai pissa saattaa tulla lakanoihin yöllä isommallakin lapsella. Siitä ei kuitenkaan tarvitse huolestua.

Lasten nefrologiaan erikoistunut lastenlääkärimme Paula Seikku kertoo alla olevassa videossa lasten päivä- ja yökastelusta ja siitä, miten esim. yökastelua voi kotikonstein hoitaa ja milloin päiväkastelun osalta olisi hyvä lähteä selvittämään kastelun syytä.

 

Mitä lasten kastelu on?

Kastelusta puhutaan silloin, jos yli 5-vuotias lapsi ei pysty pidättämään pissaa tai käymään pissalla tahdonalaisesti, vaan pissa tulee usein housuun. Alle 5-vuotiaalla ei puhuta vielä kastelusta, sillä kuivaksi oppiminen on lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvä yksilöllinen prosessi. Sekä tytöt että pojat voivat olla kastelijoita, joskin yökastelua ilmenee pojilla hieman tyttöjä enemmän, ja päivälirahteluja puolestaan tytöillä hieman poikia useammin. Kastelu on melko tavallista pienillä lapsilla - alle viisivuotiaista 15 – 20 % on yökastelijoita. Ilman hoitoakin valtaosa oppi kuivaksi murrosikään mennessä.

Mistä lasten kastelu johtuu?

Yleensä kastelulle ei ole mitään erityistä syytä – kukin kehittyy kuivaksi omassa tahdissaan. Tyypillisesti lapset oppivat tahdonalaisen pissaamisen noin 3-4 vuoden iässä.

Suolen toiminta vaikuttaa myös virtsarakkoon ja ummetus onkin yleisin altistava tekijä päiväkastelulle. Täysin suoli aiheuttaa ahtautta ja painetta virtsarakkoon, jolloin pidättely on vaikeampaa. Ummetus kannattaakin aina hoitaa ensimmäisenä.

Joskus kastelulle voi löytyä altistava syy esimerkiksi munuaisista tai virtsateiden rakenteen poikkeavuuksista. Poikkeavalla tavalla kehittyneiden munuaisten vedenpidätyskyky saattaa olla puutteellinen. Samoin eräissä lapsuus- tai nuoruusiän aikana puhkeavissa munuaistaudeissa virtsamäärä saattaa lisääntyä. Kastelu, etenkin jo kuivaksi oppineella lapsella, voi myös olla oire muusta elimistön sairaudesta – esimerkiksi lapsuusiän sokeritaudin ensioireita ovat runsas juominen ja pissaaminen. Kastelu on tavallisempaa tiettyjen hermoston sairauksien tai vammojen yhteydessä ja kehitysvammaisilla lapsilla. Stressaavat elämäntilanteet voivat joissain tapauksissa lisätä kastelua, mutta pääsääntöisesti kastelu ei johdu psyykkisistä syistä.

Milloin lapsen kanssa lääkäriin?

Lapsen kypsymistä ja kehitystä sekä kuivaksi oppimista voi rauhassa odotella viiteen ikävuoteen asti. Jos päiväkastelu jatkuu vielä 5-vuotiaana, on hyvä jutella asiasta lääkärin kanssa ja selvittää mahdollisia syitä kastelun taustalla. Yökastelun osalta tilannetta voi katsoa rauhassa vielä 5-ikävuoden jälkeenkin, etenkin jos asia ei lasta kovasti häiritse.

Mitä tutkimuksia lääkärissä tehdään?

Lääkärissä tutkimukset aloitetaan yleensä tavallisesta pissanäytteestä, jolla suljetaan pois ensisijaisesti tulehdukset, mutta samalla voidaan havaita myös mahdollinen poikkeava sokerin, punasolujen tai valkuaisen erittyminen virtsaan. Usein munuaiset ja virtsatiet tutkiaan myös vatsapeitteiden läpi ultraäänellä, jolla saadaan hyvin rakenteellisia seikkoja selville. Ultraäänitutkimus on lapselle helppo ja kivuton toimenpide. Joskus virtsarakon toimintaa on tarpeen selvittää tarkemmin mittaamalla rakon täyttökapasiteettia ja painetta ns. urodynaamisella tutkimuksella, joka suoritetaan sairaalassa.

Kastelun hoito

Päiväkastelun hoidossa oleellista on kiinnittää huomiota riittävään juomiseen ja säännölliseen pissalla käymiseen. Virtsan pidättely yli kolmen tunnin ajan venyttää turhaan virtsarakkoa ja altistaa sen toiminnan häiriölle. Samoin kovin tiheään pienillä pissoilla käyminen ylläpitää liian herkkää rakon toimintaa. Päiväkastelun taustalta löytyykin toisinaan virtsarakon toiminnan säätelyn häiriö, ns. yliaktiivinen rakko. Päiväkastelun hoito alkaakin usein pissapäiväkirjan pidolla, jolloin on helppo huomata kastelulle altistavat tavat. Päiväkastelussa säännöllisten vessatapojen opettelu on iso osa hoitoa. Yliaktiivista rakkoa voidaan rauhoittaa myös lääkehoidolla. Oksibutiniini vähentää rakon supisteluherkkyyttä ja sitä voidaan käyttää tukihoitona sekä päivä- että yökastelijoilla. Lääkkeellä on jonkin verran sivuvaikutuksia ja hoito suunnitellaan jokaisen lapsen kohdalla yksilöllisesti.

Kuivaksi opettaminen

Lasta ei varsinaisesti voi opettaa kuivaksi, mutta esimerkiksi vaipan käyttämisen vähentämisellä voi vaikuttaa siihen, että lapsi tiedostaa pissatessaan, että ”nyt jotakin tapahtuu”. Kuivaksi harjoittelua voi alkaa kokeilla noin 2-vuoden iässä jättämällä vaippaa pois päiväsaikaan ja viemällä lasta potalle. Yökastelun osalta ei ole olemassa näyttöä, että lasta voisi opettaa yökuivaksi vaipan pois jättämällä.

Älä syyllistä lasta kastelusta

Lasta ei kannata syyllistää kastelusta. Kuivista päivistä voi olla tyytyväinen, mutta toisaalta pissan tuloa housuun ei kannata nähdä suurena pettymyksenä. Kastelu itsessään voi aiheuttaa stressiä lapselle esimerkiksi esikoulu- tai kouluiässä ja tällöin on erityisen tärkeää tukea ja auttaa lasta.

Asiantuntijana artikkelissa oli Mehiläisen lastennefrologian erikoislääkäri Paula Seikku.

Lue lisää lasten yökastelusta >>