Lasten ruoka-aineallergia

Ruoan epäillään aiheuttavan yliherkkyysoireita jopa joka kolmannelle lapselle. Kuitenkin oire voidaan toistaa vain noin 10 prosentilla ja ruoka-allergiaan sopiva luotettava näyttö saadaan 3-5 prosentilla.

Lasten ruoka-allergian oireet

Ruoka-allergia voi aiheuttaa iho- ja suolisto-oireita, joita ovat atooppinen ihottuma, nokkosihottuma, ripuli tai oksentelu. Vauvaiän koliikkioireet liittyvät harvon ruokiin. Muita allergiaoireita ovat nuha, yskä, hengityksen vinkuminen sekä harvinainen, mutta yleistynyt allerginen reaktio eli anafylaksia.

Ruoka-allergialla tarkoitetaan elimistön immunologista reaktiota ruoan sisältämiä valkuaisaineita kohtaan. Sen sijaan ruoan aiheuttamasta ei-allergisesta oireesta käy esimerkkinä laktoosi-intoleranssi, jossa laktaasientsyymin puutteesta johtuva maitosokerin imeytymishäiriö aiheuttaa suolioireita, eikä kyseessä ole allergia.

Lasten ruoka-allergian hoito

Imeväisen vaikean ihottuman taustalta on syytä selvittää ruokien osuus. Ihopistokokeita, ns. lapputestejä ja muita laboratoriotutkimuksia ei voi suoraan käyttää ruoka-allergian diagnoosin perustana. Testin tulokset täytyy aina tulkita potilaan oireiden mukaan, eikä pelkkää positiivista testitulosta hoideta välttämisruokavaliolla.

Välttämisruokavalion aikana tapahtuva oireiden häviäminen ja sitten altistuskokeessa saatava reaktio ovat diagnostiikan kulmakivenä. Ruoka-allergian tutkimiseen on yritetty kehittää uusia menetelmiä, jotta näiltä työläiltä välttämis-altistus -ruokavalioilta säästyttäisiin, mutta tämä on edelleen ainoa luotettava tutkimusmenetelmä.

Testeistä on eniten hyötyä vauvaikäisen oireiden tutkimisessa ja oireettomuutta tavoiteltaessa, mutta pelkästään niiden avulla ei tässäkään iässä voi päästä diagnoosiin.

Ruoka-aineallergioiden Käypä hoito -suosituksessa korostetaan oireenmukaisen hoidon tärkeyttä ja tarpeellisuutta. Atooppisen ihottuman hoito pitää toteuttaa asianmukaisesti ja esimerkiksi ihon rasvaukseen on annettava ohjausta. Ravitsemuksellisesti keskeisten ruoka-aineiden eli maidon ja kotimaisten viljojen allergiadiagnostiikka on oltava tarkkaa ja altistuskokeita tehdään lääkärin valvonnassa.

Välttämisruokavalio on vain väliaikaista

Jos todetaan perusruoka-aineallergia, niin välttämisen on oltava nykykäsityksen mukaan ainakin aluksi tarkkaa, ja tässä tarvitaan monesti ravitsemussuunnittelijan apua ruokavalion laadinnassa. Lapsen normaali kasvu ja kehitys on aina turvattava. Ravitsemuksessa ei-keskeisten ruoka-aineiden tutkimiseen riittävät useimmiten kotikokeilut ja niiden perusteella laadittu välttämisruokavalio.

Kaikki välttämisruokavaliot ovat määräaikaisia, maitoallergisista noin puolet on parantunut kahteen ikävuoteen mennessä. Varhaislapsuudessa aloitettujen välttämisruokavalioiden tarpeellisuus on arvioitava viimeistään ennen kouluunmenoa, ja usein leikki-iässä kotikokeiluja tehdään 3-6 kuukauden välein.

Kouluiässä siitepölyallergiat alkavat yleistyä, ja esimerkiksi koivuallergisella ristiinreagoinnin perusteella ilmenee juures-hedelmäallergiaa. Oireet kuitenkin tulevat usein käsittelemättömistä juureksista, kun taas esimerkiksi keitettyä tai pakastettua porkkanaa voi koivuallergikkokin syödä. Näitä ruokia ei pidä välttää, ellei niistä tule selviä oireita.

Ei välttämisruokavaliota vain varmuuden vuoksi

Ruoka-allergian ehkäisyyn ei tule käyttää välttämisruokavaliota. Ensisijaisesti noudatetaan normaalia neuvolasuositusta imetyksen (4-6 kk:n täysimetys) ja kiinteiden ruokien aloittamisen suhteen. Allergian ehkäisytarkoituksessa ei tule puuttua äidin raskauden- tai imetyksenaikaiseen ruokavalioon, kuten ei lapsenkaan ruokavalioon. Niin sanottuja yleisesti allergisoivia ruokia ei tarvitse välttää, ellei niistä tule oireita.

Ruokiin liitetyt oireet ovat hyvin monenlaisia. Kun näitä selvitetään, on ensin mietittävä, onko kyseessä sellainen oire, jota pitää lähteä tutkimaan. Täytyy siis aina harkita, kuinka lieviä oireita aletaan tutkia. Kun lapsen ruokavalio muuttuu, niin ulosteetkin muuttuvat ohimenevästi. Toisaalta nopeasti ohimenevä kasvojen lehahdus ei vielä tarvitse lisäselvityksiä.

Suomalaisista lapsista jopa 80 prosenttia on jossakin vaiheessa elämän alkutaipaleilla kuivaihoisia ja kutiavia varsinkin talven lämmityskaudella. Atooppisen ihottuman hoito perusvoitein ja joskus kortisonivoiteella on "käypää hoitoa". Jos oireet osoittautuvat laaja-alaisiksi, vaikeutuviksi ja pitkäkestoisiksi, niin tarkempi selvittely on perusteltua. Silloin tarvitaan erikoislääkärin suunnittelemia tutkimuksia ja ruokavalion laadinnassa useimmiten ravitsemussuunnittelijan apua

Jaa