Närästys

Refluksilla tarkoitetaan tilannetta, jossa mahalaukun hapanta sisältöä nousee ruokatorven puolelle. Vähäinen refluksi on normaali fysiologinen ilmiö. Refluksitaudista puhutaan, kun ilmiö on toistuva ja aiheuttaa moninaisia oireita.

Hoitamattomana toistuva happaman mahansisällön nousu vaurioittaa ruokatorven alaosan limakalvoa ja saattaa aiheuttaa ruokatorven tulehduksen eli esofagiitin. Pitkäaikainen refluksi saattaa myös aiheuttaa pysyviä ruokatorven limakalvon solumuutoksia.

Normaalisti ruokatorven alaosan sulkijalihas (LES), pallealihakset ja ruokatorven supistusliikkeet estävät mahalaukun sisällön takaisinvirtauksen ruokatorveen. Tähän sulkijalihasjärjestelmään vaikuttavat monet tekijät; mitään todellista anatomista sulkijalihasta ei ole. Refluksitautipotilailla kyseisen sulkijalihasjärjestelmän toiminta on häiriintynyt.

Epätarkoituksenmukaisen sulkijalihaksen avautumisen ohella mahdollinen palleatyrä voi lisätä refluksia. Palleatyrä tarkoittaa, että pieni osa mahalaukusta on työntynyt pallean yläpuolelle rintaonteloon, jolloin pallealihakset eivät enää pysty tukemaan ruokatorven alaosan sulkijalihasta, ja tämä lisää takaisinvirtausta ruokatorveen.

Refluksitautia pahentavat osaltaan mahalaukun suolahapon eritystä lisäävät tekijät, kuten stressi, kahvinjuonti, tupakointi sekä mahdolliset mahalaukun ja vatsaontelon sisäistä painetta nostavat tekijät, mm. kumartuminen ja ylipaino.

Mitkä ovat refluksitaudin oireet?

Tauti on erittäin yleinen, n. 10 % aikuisväestöstä sairastaa refluksitautia. Taudin yleisin oire on närästys. Närästys sinänsä on oireena hyvin tavallinen, jota on arvioitu esiintyvän päivittäin n. 10 %:lla, viikoittain n. 15 %:lla ja kuukausittain keskimäärin joka viidennellä ihmisellä.

Närästys on käsitteenä melko laaja, ja ihmiset mieltävät närästykseksi varsin erilaisia oireita kuten rintalastan takaisen poltteen, röyhtäilytaipumuksen ja karvasveden tai jopa mahansisällön nousemisen suuhun. Perinteisen närästysoireen sijaan tai sen lisäksi refluksitaudin oireina voivat olla myös äänen käheys, yskä, astman paheneminen, hampaiden kiillevauriot tai jopa rintakipu.

Refluksitautiin voi liittyä erilaisia komplikaatioita kuten ruokatorven haavauma, ruokatorven tulehdus (esofagiitti), limakalvon solumuutoksia (Barretin ruokatorvi) tai ruokatorven ahtauma. Nämä ongelmat saattavat vuorostaan aiheuttaa verenvuotoa ja nielemisvaikeuksia.

Lieväkin nielemisvaikeus on hälyttävä oire, jonka taustalta täytyy ensisijaisesti ja kiireellisesti sulkea pois ruokatorven syöpäkasvaimet. Barretin ruokatorven on arveltu kehittyvän n. 6-14 %:lle refluksitautia sairastavista. Tähän liittyvät limakalvon solumuutokset altistavat ruokatorven syövälle; kuitenkin vain 0,5-1 % Barretin ruokatorvipotilaista sairastuu ruokatorvisyöpään.

Tähystys diagnostiikan kulmakivi

Refluksitaudin diagnoosi perustuu potilaan oirekuvaan, mahdolliseen lääkehoitokokeiluun, tähystystutkimukseen ja tarvittaessa ruokatorven pH-rekisteröintiin. Tärkein tutkimus on ruokatorven ja mahalaukun tähystys, jossa nähdään mahdolliset refluksitautiin liittyvät ruokatorven limakalvon tulehdus- tai solumuutokset sekä palleatyrä.

Tähystystutkimuksen yhteydessä voidaan ottaa koepaloja pohjakaissuolen, mahalaukun ja tarvittaessa myös ruokatorven limakalvolta. Mikäli tähystyksessä todetaan ruokatorven limakalvon solumuutoksia, niiden seuranta tähystystutkimuksella on aiheellista.

Refluksitaudin hoito

Refluksitaudin ensisijainen ja tehokas hoito on lääkehoito happopumpunsalpaajilla, jotka neutraloivat mahalaukun sisällön happamuuden poistaen ruokatorvessa tuntuvan mahahappojen aiheuttaman poltteen. Refluksitauti on krooninen sairaus, jonka hoitoon potilas tarvitsee joko jatkuvan tai jaksottaisen lääkehoidon.

Elämäntapamuutoksilla voidaan osaltaan lievittää refluksitaudin oireita. Mikäli refluksitaudin oireita esiintyy asianmukaisesta lääkehoidosta ja elämäntapamuutoksista huolimatta, voidaan harkita leikkaushoitoa.

Leikkausmenetelmistä yleisin on ns. Nissenin fundoplikaatio, joka nykyään tehdään ensisijaisesti tähystysleikkauksena eli laparoskooppisesti. Leikkauksessa mahalaukun pohjukka eli fundus kierretään ruokatorven alaosan ympäri löyhäksi mansetiksi estämään mahalaukun sisällön takaisinvirtauksen ruokatorveen. Leikkaustulokset ovat hyviä, mutta oikea potilasvalinta ja potilaiden riittävä ja asiallinen informaatio ennen leikkausta on olennaisen tärkeää hyvän lopputuloksen varmistamiseksi.

Milloin lääkäriin?

Tutkimuksiin kannattaa hakeutua, mikäli närästystä esiintyy vähintään kahdesti viikossa, vältät tietoisesti tiettyjä ruokia säästyäksesi närästykseltä, heräät yöllä närästykseen tai käytät säännöllisesti närästykseen tarkoitettuja itsehoitolääkkeitä.

Kiireellisenä tutkimukset ovat aiheellisia hälyttävien oireiden yhteydessä; hälyttäviä oireita ovat nielemiskipu tai nielemisvaikeudet, ruuan takertumisen tunne, rintakipu, verioksennukset tai mustat ulosteet sekä selittämätön laihtuminen.

Muistathan, että voit hakeutua joko yleislääkärin tai sisätautilääkärin vastaanotolle. Ajanvarausnumerossa 010 414 00 vastaa aina asiantuntija, joka osaa ohjata sinut sopivalle lääkärille.

Lue lisää refluksitaudista

Jaa