Sydän- ja verisuonisairaudet sekä erilaiset mahavaivat tuovat ihmiset sisätautilääkärin vastaanotolle. Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi on vastaanotolla arkipäivää.

Kohonnut verenpaine on tavallinen keski-ikäisten vaiva. Ongelmaksi vaivan tekee, että monet potevat sitä tietämättään. Viimeistään keski-iässä verenpainetta on syytä ruveta mittaamaan ensin noin vuoden välein. Mikäli arvot alkavat olla koholla, toisin sanoen noin 140/90, mittausvälejä on syytä tihentää.

"Verenpainelääkityksen tarve tulee arvioitavaksi siinä tilanteessa, kun verenpainearvot alkavat pysytellä 160/95 lukemissa, etenkin jos potilaalla on muita riskitekijöitä, esimerkiksi kohonnut kolesteroli. Lääkitys voidaan aloittaa vieläkin matalammilla arvoilla, jos kyseessä on diabetesta sairastava henkilö", sanoo LKT, EL Lasse Ryhänen Oulun Mehiläisestä.

"Valkotakkiverenpaine" on yleistä

Terveydenhoitajan, mutta erityisesti lääkärin mittaamat verenpainearvot ovat lähes systemaattisesti hieman korkeammat kuin levollisessa tilanteessa kotona mitatut verenpainearvot ja jopa kolmanneksella verenpaineet vastaanotolla mitattuina nousevat huomattavasti.

Kun verenpaineseuranta on säännöllistä, on siinä hyvänä apuna verenpaineen mittaukseen tarkoitettu kotimittari. Oikein käytettynä se antaa luotettavan kuvan verenpaineen tasosta normaalioloissa. Kotonakin mitatut verenpainearvot ovat parilla ensimmäisellä mittauskerralla yleensä korkeammat, siksi mittauksia kannattaa tehdä 3 - 4 ja kirjata ylös jäljempänä mitatut arvot.

"Potilaan tullessa näiden mittaustulosten kanssa lääkärin vastaanotolle, lääkitys saadaan mitä todennäköisimmin heti oikealle tasolle, varsinkin jos potilas tuo vielä mittarinsa mukanaan, jotta niiden luotettavuus voidaan tarkastaa", Ryhänen sanoo.

Rasituksessa ilmaantuvien rintakipujen takia vastaanotolle tulevan potilaan ensimmäinen tutkimus on usein rasitus-EKG. Tällä tutkimuksella on mahdollista selvittää, onko kysymyksessä hoitoa vaativa sepelvaltimotauti.

Jo diagnosoidussa sairaudessa tätä tutkimusta käytettään Lasse Ryhäsen mukaan potilaan suorituskykyä tai hoidon kiireellisyyttä arvioitaessa. Hoito voi vaatia joko pallolaajennusta tai ohitusleikkausta.

Maha- tai suolitähystystarve arvioidaan vastaanotolla

Iso osa sisätautilääkärin vastaanotolle tulevista potilaista potee erilaisia mahavaivoja. Ns. refluksitautia sairastavat osaavat Lasse Ryhäsen mukaan yleensä aivan oikein arvioida sairautensa laadun, kun mahan hapan sisältö purskahtelee ruokatorveen ja polttelee rinnassa.

Apteekista käsikauppatavarana myytävät H2-salpaajat ovat monille riittävä hoito, mutta tehokkaimmat happosalpaajat ovat reseptilääkkeitä.

Silloin kun mahavaivat ovat niin epäspesifisiä, että ne eivät viittaa mihinkään sairauteen suoranaisesti, on tähystystutkimus usein tarpeen, etenkin jos potilas on keski-ikäinen tai vanhempi tai ulosteessa on verta.

Väsymys on tyypillistä kilpirauhasen toimintahäiriöissä

Kilpirauhasvaivoista kärsivä myös usein tietää jo vastaanotolle tullessaan oireidensa syyn. Väsymys on kummallekin toimintahäiriölle, sekä vajaatoiminnalle että likatoiminnalle yhteisenä oireena, muutoin oireet ovat vastakohtaisia.

Vajaatoiminnalle on tyypillistä painonnousu, suolen toiminnan hidastuminen, ihon ja hiuksien karheutuminen ja jopa tukan lähtö. Liikatoiminnasta kärsivä taas laihtuu, suolen toiminta nopeutuu ja lisäksi saattaa esiintyä sydämentykytystä, hikoilua ja joissakin tapauksissa silmät saattavat pullistua. Kilpirauhasessa oleva kyhmy taas on useimmiten struuma, tarvittaessa diagnoosi kuitenkin varmistetaan ultraäänitutkimuksella ja ohutneulanäytteellä.

Osa etenkin tyypin 2 diabetespotilaista halua hoitaa sairauden seurannan yksityislääkärin valvonnassa. Jos diabetes on hyvällä hoitotasolla, riittävät Lasse Ryhäsen mukaan kohtuullisen harvat käynnit.

Joskus sairaus on vaikeahoitoinen ja vaatii potilaan ponnisteluista huolimatta tiheämpää lääkärin kontrollia. Huolellinen kotona suoritettu sokeriarvojen mittaus ja tarkasti pidetty päiväkirja on oleellinen osa diabeteksen hoitoa. Päiväkirjamerkintöjen perusteella lääkäri osaa arvioida, onko hoito riittävää vai pitääkö sitä jollakin tapaa tehostaa.

Tyypin 2 diabeetikolle riittää usein hoidoksi ruokavalio ja suun kautta annettava lääkitys, joskus lisäksi tarvitaan aamuin ja/tai illoin pistettävää insuliinia.

Lue lisää verenpaineen hoidosta ja oireista >

Jaa