Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ylilääkäri Jan Schugk korostaa työhyvinvoinnin merkitystä yritysten tuottavuustekijänä.Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ylilääkäri Jan Schugk korostaa työhyvinvoinnin merkitystä yritysten tuottavuustekijänä. Ennakoivalla työterveyshuollolla on tärkeä rooli työurien pidentämisessä ja sairauspoissaolojen vähentämisessä.

— Työterveyshuolto on parhaimmillaan investointi kilpailukykyyn. Suunnitelmallinen ja hyvin johdettu työterveyshuolto edistää työhyvinvointia ja ehkäisee poissaoloja. Pelkän työkyvyn korjaamisen sijasta työterveyshuollon on pyrittävä aitoon ennaltaehkäisyyn, EK:n uusi ylilääkäri Jan Schugk painottaa.

Aina yritysten ei ole helppoa hahmottaa työterveyshuollon palveluista saatavaa hyötyä. Liian usein työterveyshuoltoon suhtaudutaan pakollisena menoeränä.

— On tärkeää, että yrityksen johto tuntee yrityksensä haasteet ja on perillä työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista haasteiden ratkaisemiseksi. Reagointia vaativat tilanteet, kuten esim. pitkien sairauslomien lisääntyminen, on pystyttävä havaitsemaan riittävän varhaisessa vaiheessa, jotta niihin voidaan vaikuttaa ennalta, Schugk neuvoo.

Työkyvyn uhkat tunnistettava ajoissa

Työelämän suurimpia haasteita on työurien pidentämisen tarve. Työterveyshuollon näkökulmasta haasteeseen vastaaminen edellyttää muun muassa sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden syiden tunnistamista ja hoidon ja kuntoutuksen varmistamista.

— Tärkeä askel työkyvyn ylläpidossa ja työkykyä heikentävien tekijöiden ennaltaehkäisemisessä on tieto sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden syistä. Kun syyt tiedetään, yrityksessä voidaan luoda yhdenmukaisia tapoja toimia ja keskittyä hoidon lisäksi työkyvyttömyyden ehkäisemiseen. Silloin työterveyshuollon vaikuttavuus ulottuu yksittäisiä tapauksia laajemmalle.

Suurimpia syitä runsaille sairauspoissaoloille ja työkyvyttömyydelle ovat mielenterveyden ongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Työterveyshuollon on keskityttävä näiden ongelmien ennaltaehkäisyyn, hyvää hoitoon sekä sairauden ja työn yhteen sovittamiseen.

— Positiivisia tuloksia on jo nähtävissä. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on kääntynyt laskuun. Työterveyshuollolla on tärkeä rooli tunnistaa ajoissa työkyvyttömyyden uhka ja puuttua siihen. Se onnistuu silloin, kun työterveyshuolto pääsee käsiksi myös sairauspoissaoloja koskeviin tietoihin.

Schugk toivookin entistä tiiviimpää yhteistyötä työterveyshuollon sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken. Työterveyshuolto ei voi toimia umpiossa. Ilman terveydenhuollon sektoreiden välistä dialogia asiakas saattaa pudota prosessista eikä työterveyshuolto pysty vaikuttamaan poissaolojen tai työkyvyttömyyden syihin.

— Yhteistyön on oltava aitoa kanssakäymistä, ei vain lähetteiden tasolla toimivaa tiedonvälitystä, Schugk painottaa.

Työterveyshuollon tuottajan toimintatapojen on puolestaan oltava sellaiset, että rutiinista poikkeavat tapaukset saadaan helposti poimittua esiin. Se vaatii työterveyshuollolta hyviä omia prosesseja ja tietojärjestelmiä. 

Vaihtoehtoja työtehtäviin

Keskeinen kysymys työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämisessä ja työurien pidentämisessä on alentuneen työkyvyn ja työn sovittaminen yhteen. Vaikka työntekijä ei pystyisikään palaamaan alkuperäiseen työhönsä, hän voi usein hoitaa jotain muuta mielekästä tehtävää.

Schugk kannustaa Hollannin mallin mukaiseen ajatteluun: työkyvyttömyyden toteamisen sijasta energia pitäisi laittaa sellaisten toimintatapojen kehittämiseen, jotka auttavat työntekijää palaamaan nopeasti työhön.

— Työterveyslääkärin on tärkeää osata pohtia työn ja työkyvyn suhdetta yrityksessä tehtävän työn valossa. Se edellyttää hyvää yhteistyötä työterveyshuollon ja yrityksen välillä. Työterveyshuollon on myös ymmärrettävä, että yritykset ovat erilaisia, ja jokaista yritystä täytyy puhutella oikealla kielellä, Schugk pohtii.

Panostusta vaaditaan myös yrityksiltä. Niiden on oltava valmiita tarjoamaan vaihtoehtoisia työtehtäviä niille, joiden työkyky on alentunut. Kun työhönpaluuseen tarjotaan joustavia mahdollisuuksia, työuraa voi olla mahdollista jatkaa vielä vuosia eteenpäin.

Sairaanhoito kuuluu kokonaisuuteen

Painotus sairaanhoidon ja ennaltaehkäisevän työn välillä on Schugkin mielestä keskeinen työterveyshuollon linjaus. Ennalta ehkäisevälle työlle täytyy antaa aikaa, mutta myös sairaanhoidon kuuluminen kokonaisuuteen on rikkaus.

— Vaikka sairaanhoito vie huomiota ennalta ehkäisevältä työltä, pitäisin sen olla tiiviisti mukana työterveyshuollon tehtäväkentässä. Sairaanhoito antaa työterveyshuollolle näköalan yrityksen kokonaisuuteen, haasteisiin ja niihin asioihin, jotka työntekijöitä vaivaavat. Se auttaa muovaamaan ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa oikeaan suuntaan.

Schugk siirtyi syksyn alussa EK:n ylilääkäriksi Nokialta, jossa hän kehitti Nokian globaalia työhyvinvointia ja työterveyshuollon käytäntöjä. Työ Nokialla antoi hyvän kuvan suomalaisen työterveyshuollon tasosta ja merkityksellisyydestä.

— Suomalainen malli on ainutlaatuinen, koska se antaa samalle toimijalle mahdollisuuden huolehtia sekä lakisääteisestä ennaltaehkäisevästä työterveyshuollosta että sairauksien hoidosta. Myös suomalaisen järjestelmän kolmikantamalli työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistyössä toimii hyvin.

Schugk pitää hyvänä sairausvakuutuslakiin ehdotettua muutosta. Muutos kannustaisi työpaikalla sovittaviin yhteisiin käytäntöihin työkyvyn hallitsemisen, seurannan ja varhaisen tuen toteuttamiseksi.

— Työterveyshuolto ei voi toimia yksin. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmien on lähdettävä yritysten tarpeista. Niiden huomioiminen vaatii yrityksen ja työterveyshuollon toimijoiden tiivistä yhteistyötä.

Jaa