Väsymys

Väsymystä seuraa fyysisestä tai psyykkisestä kuormituksesta ja ponnistelusta. Paitsi valvominen, myös monet elimelliset sairaudet tai henkinen stressi voivat väsyttää ihmistä.

Uupumuksella tarkoitetaan pitkäaikaista tai voimakasta väsymystilaa, johon liittyy voimattomuutta. Uupunut ihminen ei virkisty vaikka saisi levätä. Työuupumus eli burn out tekee henkilön työkyvyttömäksi, ja opiskelu-uupumus puolestaan vaikeuttaa opintojen edistymistä. Joskus ihminen väsyy ja uupuu siksi, että hänellä on liikaa joutilasta aikaa esimerkiksi työttömyyden seurauksena, eikä hänellä ole mielekästä tekemistä. Oma elämä ei tällöin tunnu merkitykselliseltä.

Riittävä uni turvattava

Unen priorisointi on avainasemassa uupumuksen ehkäisyssä, sanoo psykoterapeutti Minna Tuominen Mehiläisestä. Virkeänä ja levänneenä ihmisellä on enemmän voimavaroja selvitä niin arjen haasteista kuin vaikeammistakin elämänvaiheista. Älylaitteet ja sosiaalinen media pitävät kuitenkin aivomme kierroksilla helposti iltamyöhään asti.

– Nykyaikana tarvitaan paljon itsekuria, että saa laitettua itselleen nukkumaanmenoajan ja suljettua laitteet sekä rauhoitettua mielensä hyvissä ajoin ennen sitä.
Jos tuntee itsensä riittävistä yöunista huolimatta viikosta toiseen väsyneeksi ja alavireiseksi, on syytä hakeutua lääkäriin. Elimellisistä sairaustiloista väsymystä voi aiheuttaa mm. anemia, diabetes tai kilpirauhasen toimintahäiriöt. Myös psyykkinen työ, esimerkiksi suru, ahdistuneisuus tai masennus, saattaa aiheuttaa hyvin kokonaisvaltaista väsymystä.

Krooninen väsymysoireyhtymä jatkuu yli 6 kk

Kroonisella väsymysoireyhtymällä (myös nimellä pitkäaikainen väsymysoireyhtymä) tarkoitetaan yli puolen vuoden ajan jatkunutta uupumustilaa, jossa pienikin fyysinen tai psyykkinen kuormitus aiheuttaa voimakkaan, jopa päiviä kestävän väsymyksen. Lisäksi krooniseen väsymysoireyhtymään saattaa liittyä kipuja, pientä kuumetta, imusolmukkeiden arkuutta, unihäiriöitä, muistiongelmia sekä ahdistus- ja masennusoireita.

Kroonisen väsymysoireyhtymän aiheuttajasta ei ole varmuutta. Sen hoidoksi suositellaan hyvin kevyttä, ohjattua fyysistä harjoittelua, tarvittaessa masennuslääkitystä, sekä psykoterapiaa.

Opiskelu-uupumus hälyttävän yleistä

Nuorilla voimakasta väsymystä aiheuttavat usein opiskeluun ja aikuistumiseen liittyvät paineet. Jopa joka kymmenes suomalaisopiskelija kärsii opiskelu-uupumuksesta, jonka oireita ovat voimakas opiskeluun liittyvä väsymys, kyynisyys sekä riittämättömyyden tunne.

Psykoterapeutti Minna Tuominen uskoo, että huippusuoritusten tavoittelu ja epävarma tulevaisuus ahdistavat nuoria.

– Itsenäistyessä ja  kotoa muuttaessa täytyy opetella paljon uusia taitoja ruuanlaitosta ja laskujen maksusta lähtien, mikä on omalla tavallaan psyykkistä työtä sekin. Uuden opettelu vie aina energiaa. Nuorten tulee lisäksi olla aktiivisia ja edustavia sosiaalisessa mediassa, mikä asettaa monenlaisia paineita ja aikaansaa kateutta.

Kaikki tämä voi aiheuttaa väsymystä, se on aivan normaalia.

Madalla vaatimustasoa!

Itse kohtaan olisikin hyvä opetella myötätuntoa, sillä se auttaa stressinhallinnassa.

– Väsymys, uupumus ja masennus ovat osoituksia elimistön stressitilasta, jolloin on sallittua ja suotavaa pysähtyä ja nostaa omat huolet pöydälle. Moni hakeutuu hoitoon vasta, kun on pinnistellyt voimansa aivan äärimmilleen. Se on sääli, sillä mitä aikaisemmin apua hakee, sen helpompi uupumuksen noidankehä on katkaista, psykoterapeutti Minna Tuominen sanoo.

Ihmiset kuitenkin tunnistavat keskimäärin huonosti vaiheen, jolloin stressiä – joko fyysistä tai psyykkistä – alkaa olla liikaa. Voimavarojen vähetessä suoritetaan päinvastoin entistä enemmän.

– Usein pusketaan  eteenpäin ja ajatellaan, että kun tämän projektin tai viikon vielä kestän, niin sitten helpottaa. Sitten alkaakin toinen projekti tai seuraava viikko on yhtä kiireinen. Työn tai opiskelun tulokset alkavat hiipua, ja kierre on valmis. Pitäisi oppia lepäämään tyytymään siihen, että asiat ovat hyvin silloinkin kun ne eivät ole täydellisesti!

Milloin väsymyksen takia lääkäriin?

Jos väsymyksesi pitkittyy ja häiritsee arkisia suoritteita, hakeudu rohkeasti yleislääkärin tai työterveyslääkärin vastaanotolle.

Jaa