Tero, 67 vuotta

Suuri vastuu ja suuret paineet työvuosina painoi liikkumisen ja terveydestä huolehtimisen retuperälle. Sitä söi, kun ehti, eikä sen kummemmin ajatellut mikä on terveellistä. Työ oli kuitenkin tosi palkitsevaa kaikki ne vuodet. Tein myös jonkin verran kehitysyhteistyöprojekteja vähän kuin harrastusmielessä esim. vuosiloma-aikoina. Tuli nähtyä maailmaa aika monelta kantilta. Konkreettinen pysähdys tuli neljävitosena, kun sairastuin sepelvaltimotautiin. Siitä jäi selkeä ohje itselle loppuelämäksi: aina pitää kuunnella itseään. Ja liikkua. Siinä on hyvinvoinnin ydin.

En koe olevani todellakaan eläkeläinen. Mieluummin kuvaisin, että tässä vedetään henkeä vähän vapaammin. En haikaile työelämää, nyt otetaan iisisti. Nyt on tämä elämän projekti menossa. Hienoa saada keskittyä ihmissuhteisiin ja omaan hyvinvointiin.

Sitä aina sanoi ennen pysähdystä, että ei ole aikaa golfata, kun muut paineli kentälle. Nyt minä painelen kentälle ja nautin liikunnasta kesät talvet.

Murehtiminen on turhaa. Ne asiat, joille ei voi mitään pitää hyväksyä ja minimoida haitat. Ne asiat, joihin voi vaikuttaa, neuvon toimimaan ja tekemään niille sen minkä voit.

Viesti itselle minkä olisi halunnut kuulla ruuhkavuosina: Aina pitää kuunnella itseään. Jos ei ole aikaa liikkua, pitää alkaa liikkumaan.