- Tavoite on, että lapsi voi harrastaa mitä tahansa urheilua. On harvinaista, että tähän tavoitteeseen ei päästä, sanoo allergologian erikoislääkäri Ove Mickelsson.Jos henki alkaa pihistä, rohista ja vinkua reippaassa liikunnassa, voi taustalla olla astma. Liikkuvien lasten ja nuorten hengitysoireiden syy tulisi aina selvittää tutkimuksissa.

Astma on keuhkoputkien tulehduksellinen sairaus, johon liittyy keuhkoputkien supistumistaipumus, limakalvoturvotus ja liman eritys. Astma saattaa olla piilevä, jolloin oireet ilmaantuvat vain fyysisessä rasituksessa, jossa joudutaan hengittämään voimakkaasti.

– Urheilijalle tyypillinen oire on, että palautuminen kestää tavallista pitempään eikä suorituskyky nouse hyvästä harjoittelusta huolimatta. Oireena voi olla myös väsymys ja haluttomuus liikuntaan, kertoo keuhkosairauksien ja lasten allergologian erikoislääkäri Ove Mickelsson Mehiläinen Töölöstä.

Lapsilla ja alle 16-vuotiailla nuorilla astma on yleinen sairaus. Sitä laukaisevia tekijöitä ovat muun muassa hengitystieinfektiot, siitepölyt, eläinallergeenit ja fyysinen rasitus.

Rasitusastma ei ole erillinen astman muoto, vaan kyse on astmaan liittyvästä keuhkoputkien ominaisuudesta, joka on yhteinen piirre kaikentyyppisessä astmassa. Siinä hengenahdistus tulee tyypillisesti 5-10 minuutin rasituksen jälkeen tai hieman pitempäänkin kestävän rasituksen aikana.

Kylmä pahentaa oireita

Astma vaikeuttaa uloshengitysilman virtausta. Hengenahdistuksen aistiminen on kuitenkin yksilöllinen ilmiö. Jotkut kokevat vain huonoa jaksamista tai painon tunnetta rinnassa. Jos oireina on myös yskää, limaisuutta ja uloshengityksen vinkumista, vahvistavat ne astmaepäilyä.

– Kylmä ja kuiva ilma ovat omiaan tuomaan astmaoireet esiin. Harjoittelu Suomen talviolosuhteissa aiheuttaa ja pahentaa astmaa, koska kuiva ilma kuivattaa limakalvoa ja aiheuttaa supistuksen pieniin keuhkoputkiin, Mickelsson kertoo.

Hoitamattomassa astmassa hengitysoireita ilmaantuu rasituksessa lähes kaikille astmaatikoille. Siksi vaikeudet pitäisi selvittää perusteellisesti, jotta liikkuva lapsi ja nuori saisi oikean diagnoosin ja hoidon.

– Valitettavan usein nuorillakin urheilijoilla käytetään astmalääkkeitä ilman edeltäviä tutkimuksia. Lääkkeiden turha käyttö olisi minimoitava, Mickelsson tähdentää.

Astman selvittelyssä esitiedot hengitysvaikeuksien kestosta, luonteesta, ilmaantumisesta ja liitännäisoireista auttavat lisäselvitysten yksilöllisessä suunnittelussa.

Toimintakokeista selvyys

Kotikäyttöön soveltuvalla PEF-mittarilla seurataan uloshengitysarvojen vaihtelua levossa, rasituksessa ja oireiden ilmaantuessa.Jos lapsella epäillään astmaa, hänelle tehdään keuhkojen toimintakokeita. Niistä yksinkertaisin on kotikäyttöön soveltuva PEF-mittari, jolla seurataan uloshengitysarvojen vaihtelua levossa, rasituksessa ja oireiden ilmaantuessa.

Tarkempaa tietoa keuhkoputkien toiminnasta antaa laboratoriossa tehtävä spirometriatutkimus eli puhalluskoe. Se vaatii toistuvia voimakkaita puhalluksia, ja soveltuu sen takia kouluikäisille ja sitä vanhemmille. Leikki-ikäisten astmaa tutkitaan oskillometriatutkimuksella, jossa riittää lepohengitys.

Tutkimuksiin voidaan liittää juoksurasituskoe ja keuhkoputkien lääkelaajennuskoe, joilla tutkitaan keuhkojen astmaan liittyviä ominaisuuksia ja keuhkoputkien supistumistaipumusta. Keuhkoputkia avaava lääke antaa tietoa siitä, miten puhalluskäyrä muuttuu lääkkeen vaikutuksesta.

– Jos hengitysarvojen muutos on tarpeeksi suuri, tulos tukee astmadiagnoosia. Uloshengitysilmasta voidaan mitata myös typpioksidipitoisuutta, jolloin saadaan tietoa astmatulehduksen tilasta.

Astma ei ole este

Liikuntaa tai kilpaurheilua harrastavalla lapsella ja nuorella astman ei tarvitse olla rajoittava tekijä. Astman hoidossa pyritään oireettomuuteen. Allergisen potilaan tulee ensiksikin vähentää oireita aiheuttavia tekijöitä ympäristössään. Lisäksi lääkitys pitää saada riittävälle tasolle aktiviteetteihin nähden.

– Huonossa hoitotasapainossa oleva astma haittaa suorituskykyä, mutta hyvässä hoidossa astma ei estä täysipainoista liikuntaharrastusta. Tavoite on, että lapsi voi harrastaa mitä tahansa urheilua. On erittäin harvinaista, että tähän tavoitteeseen ei päästä, Mickelsson toteaa.

Perushoitolääke astmassa on hengitettävä kortisoni, jota käytetään mikroannoksina. Se on erittäin turvallinen lääke ja vähentää tulehdusta ja yliärtyvyystaipumusta keuhkoputkissa. Astmaoireisiin käytetään lyhytvaikutteisia avaavia lääkkeitä tarpeen mukaan. Niitä voi myös ottaa ennen liikuntasuoritusta estämään rasitusastman oireita.

Hoitoon voi kuulua myös säännöllisesti käytettävä pitkävaikutteinen keuhkoputkia avaava lääke. Astman hoidossa käytetään useimmiten sekä hoitavaa että avaavaa lääkitystä.

Allergiaoireisiin tarvitaan lisäksi usein erillisiä allergialääkkeitä, kuten antihistamiinitabletteja ja nenäsuihkeita. Jos astmaoireita tulee vain siitepölykautena, on kyseessä kausiastma, joka ei haittaa talviaikaan.

Liikunta ja lääkehoito yhdessä parantavat peruskuntoa ja vähentävät rasitusperäistä hengitystieoireilua. Varhain aloitettu hoito parantaa elämänlaatua ja edistää astman muuttumista oireettomaksi.

Jaa