Eturauhanen sijaitsee syvällä lantionpohjassa. Sen tehtävänä on erittää siemennesteen ainesosia ja myös varastoida sitä. Eturauhasen koko on aikuisella miehellä noin 20 - 25 grammaa. Iän myötä sen koko kasvaa.

Eturauhastulehdus on huonosti tunnettu sairaus sen yleisyydestä huolimatta. Arviolta Suomessa noin 14% miehistä on joskus sairastunut siihen. Huomattavan monella potilaalla tauti myös uusii vähintään kerran elämässä. Nuorempi mies voi saada eturauhastulehduksen yhtä lailla kuin vanhempi, vaikka toisaalta taudin esiintyvyys kasvaa vuosien lisääntyessä.

Eturauhastulehdusta on ainakin neljää eri alatyyppiä. Vain noin 10 % tautitapauksista voidaan osoittaa selvästi bakteerien aiheuttamaksi. Kaikkein tavallisin muoto on krooninen eli pitkäaikainen eturauhastulehdus ilman bakteerilöydöstä.

Äkillinen eturauhastulehdus on nopeasti alkava, yleensä kuumeinen sairaus, johon liittyy hankalat virtsaamisoireet ja lantionseudun kivut, jotka säteilevät sukuelimiin.

Pitkäaikaisen eturauhastulehduksen syntymekanismit ovat edelleen valtaosin hämärän peitossa. Tieteellisesti sitä on tutkittu sangen vähän. Useita eri teorioita on esitetty  taudin aiheuttajamekanismeista. Mahdollisesti kyseessä on ns. autoimmuunireaktio, jolloin elimistö itse synnyttää tulehdusreaktion. Toisaalta voidaan ajatella, että virtsa virtaa virtsaputkesta takaisin eturauhastiehyeisiin johtaen kemialliseen kudosärsytykseen.. Rakenteelliset ja toiminnalliset virtsan virtausesteet voivat myötävaikuttaa sairauden syntymiseen.

Mikä sitten tulehdusprosessin eturauhasessa laukaiseekin, niin seurauksena on usein kudosturvotusta ja heikentynyt kudoksen hapensaanti ja erilaisten tulehdusvälittäjäaineiden aiheuttamat paikalliset solutason vauriot.

Eturauhastulehduksen oireet

Pitkäaikaisen eturauhastulehduksen oireet voivat olla hyvin monimuotoisia. Ne kehittyvät hitaammin kuin äkillisessä eturauhastulehduksessa. Oireet voivat vaihdella miehestä toiseen ja eri yksilölläkin sairastumisesta toiseen. Yleisiä ovat virtsaamisoireet, kuten tihentynyt virtsaamisen tarve, virtsankirvely ja virtsaamisvaikeudet. Eturauhastulehdus voi matkia sukupuolitautia aiheuttamalla esim. kutinaa ja kirvelyä virtsaputkessa tai sen suulla. Yleisin oire lienee alavatsajomotus, joka säteilee kiveksiin, välilihaan, reisien sisäpintaan, nivusiin ja jopa alaselkään. Kipu on huonosti paikallistettavissa.

Eturauhastulehdus voi vaikuttaa myös sukupuolielämään aiheuttamalla siemensyöksykipuja tai erektiohäiriön. Verinen siemenneste voi  myös johtua eturauhastulehduksesta. Pitkäaikainen kipu ei mieltä ylennä, se lisää alttiutta masennukseen ja muuhun ärtymykseen. Eturauhastulehdus ja varsinkin kipuoireet voivat kestää viikoista kuukausiin. Joillekin miehille jää pysyvä alttius sairastua siihen.

Taudin toteamisen peruskivi on tyypilliset oireet. Peräaukon kautta tunnustellen eturauhanen tavallisesti aristaa. Mitään erityistä laboratoriokoetta ei ole, joka suoraan kertoisi, mistä sairaudesta on kyse. Tyypilliset tulehdusta osoittavat verikokeet ovat viitearvojen rajoissa. Virtsakoe on puhdas. Tulehdus voi nostaa PSA-arvoa reilusti ja tällöin voi turhaan syntyä epäily eturauhassyövästä, varsinkin jos kyseessä on alle 50-vuotias mies.  Eturauhasen hierontatestiä bakteerien osoittamiseksi suositellaan yleisesti, mutta käytännössä tavallisissa vastaanotto-oloissa sitä on vaikea toteuttaa. Siemennesteestä voidaan myös eristää bakteereita. Tavallisimmat bakteerit ovat kolibakteereita, enterokokkeja ja stafylokokkeja. Tulosten tulkinta on joskus vaikeaa. Aina ei ole selvää, millä tuloksella on todellista merkitystä.

Lämpö ehkäisee eturauhasvaivoja

Eturauhastulehduksen hoito pohjautuu pitkälti kokemusperäiseen tietoon, mitään täsmälääkettä ei tunneta. Lämpö ja lämmin pukeutuminen auttaa. Autossa kannattaa pitää istuinlämmitintä päällä. Kaikenlaiset lämpöpakkaukset ovat hyödyksi. Lämpimät istumakylvyt ovat suositeltavia. Harvalla potilaalla on enää ammetta kotona.

Hoitosuositusten mukaan antibiootteja tulisi edelleen käyttää eturauhastulehdusoireiden ilmaantuessa. Sopivan antibioottihoidon tulisi olla usean viikon pituinen.  Antibiootit jostain syystä auttavat joka toista potilasta huolimatta siitä, onko bakteereita pystytty osoittamaan vai ei. Runsasta kritiikkiä on myös osoitettu antibioottihoidon käytön tarpeellisuudesta. Mahdollisesti antibiooteilla on muitakin tulehdusta estäviä vaikutusmekanismeja, kuin pelkkä bakteerien eliminoiminen.

Alfa-salpaaja-lääkkeet vähentävät sileälihasjännitystä. Niillä on osoitettu olevan tehoa varsinkin virtsaamisoireiden lieventämisessä. Eturauhasen kudospaineen väheneminen edesauttanee myös antibiootin kulkeutumista rauhaseen.

Tulehduskipulääkkeitä on perinteisesti käytetty eturauhastulehduksen hoidossa. Ne lievittävät tulehdusreaktiota estämällä tulehdusvälittäjäaineiden syntymistä kudoksissa. Ne helpottavat kipua ja kudosturvotusta. Kivun pitkittyessä niiden teho ei kuitenkaan riitä. Onkin ilmeistä, että pitkään jatkunut kiputila voi aiheuttaa vaurioita ja toimintahäiriöitä kipuhermojärjestelmässä, jolloin kipu jää ikään kuin päälle.

Nykyään kivun pitkittyessä on ruvettu käyttämään perinteisten kipulääkkeiden ohella myös ns.
hermovauriokipulääkkeitä, kuten esim. amitriptyliinia. Oman kokemukseni mukaan pregabaliini on osoittautunut tehokkaaksi kivunlievittäjäksi monella pitkäaikaisesta kivusta kärsivällä. Nämä lääkkeet kuuluvat mieliala- ja epilepsialääkeryhmiin.

Eturauhasta pienentävät lääkkeet saattavat olla hyödyksi potilailla, joilla on myös eturauhasen liikakasvua. Niiden vaikutus tulee ilmi keskimäärin kuitenkin vasta usean kuukauden hoidon jälkeen. Eturauhasen säännöllinen tyhjentäminen siemensyöksyjen tai eturauhashieronnan avulla lievittää oireita osalla potilaista.

Vaihtelevalla menestyksellä on käytetty muitakin lääkkeitä ja hoitomuotoja. Kihtilääke allopurinolin tehosta ei ole selkeää näyttöä. Fysioterapiaa voidaan käyttää lantionpohjalihasjännityksen laukaisemiseksi. Bioflavonoideista saattaa olla jonkin verran hyötyä. Erilaisia eturauhasen operatiivisia lämpöhoitoja voidaan suositella vain yksittäistapauksissa. Muista kirurgisista hoidoista ei ole apua, jos ei voida osoittaa minkäänlaista virtsarakon tyhjenemisestettä.

Lääkehoidon toteutuksessa joudutaan yleensä käyttämään yhdistelmähoitoja ja taudin pitkittyessä räätälöimään hoito tapauskohtaisesti riittävän hoitovasteen saavuttamiseksi.

Ennaltaehkäisevinä toimenpiteinä kokemusperäisen tiedon perusteella olisi hyvä välttää kaikkea kylmää. Lisäksi tärinä ja pitkään paikallaan istuminen saattavat altistaa oireilulle. Uiminen kylmässä vedessä ja polkupyöräily eivät ole suositeltavia.

Pitkäaikainen eturauhastulehdus voi olla miestä sekä fyysisesti että henkisesti huomattavasti rasittava sairaus. Ei ole osoitettu, että eturauhastulehdus aiheuttaisi eturauhassyöpää tai lapsettomuutta. Sukupuoliyhteydessä voi olla, tauti ei tartu kumppaniin. Pitkittyneen eturauhastulehduksen hoidon kannalta on pysyvä hoitosuhde lääkärin ja potilaan välillä erittäin tärkeä, jotta pystyttäisiin löytämään potilaalle parhaiten sopiva hoito erilaisten hoitokokeiluiden kautta.

Jaa