mieskirurgi

Eturauhassyöpädiagnoosi on useimmiten järkytys etenkin silloin, kun se tehdään itsensä muuten terveeksi tuntevalle miehelle.

Kirurgian ja urologian erikoislääkäri, dosentti Jaakko Salo Mehiläinen Töölöstä kertoo eturauhassyövän hoidosta

- Eturauhassyöpäriskiä lisääviä tekijöitä ovat muun muassa ylipaino, tupakointi, runsas eläinrasvojen käyttö sekä perinnöllisyys, jonka osuus on 5 - 7 prosentin luokkaa. Perinnöllisten riskitekijöiden osuutta voidaan epäillä, mikäli suvussa on useammalla mieshenkilöllä todettu eturauhassyöpä ja mikäli tauti löydetään huomattavan nuorena, esimerkiksi alle 55 vuoden iässä, urologian dosentti Jaakko Salo toteaa.

Moni ikääntyvä mies sairastaa eturauhassyöpää tietämättään

Moni kuolee lopulta aivan muuhun tautiin eturauhassyövän tulematta varsinaisesti koskaan todetuksi. Usein syöpä kuitenkin löytyy potilaan tullessa virtsaamisoireiden takia vastaanotolle. Myös jotkut oireettomat miehet hakeutuvat mittauttamaan PSA (prostataspesifinen antigeeni) -arvonsa, jonka kohoaminen saattaa merkitä syöpää.

- Eturauhasen tilan selvittely aloitetaan oireiden kartoittamisella ja kliinisellä tutkimuksella, jota täydentää PSA:n mittaaminen. Tutkimukseen kuuluu myös eturauhasen tunnustelu, ja mikäli ilmenee epäilyttävää, diagnoosin tekeminen tapahtuu ultraääniohjattujen histologisten neulanäytteen eli prostatabiopsian avulla. Toimenpiteen aikana tapanani on käyttää puudutusta, jolloin eturauhasesta voidaan ottaa näytteet kivuttomasti. Koepalojen määrä on kasvanut vuosien mittaan. Aikaisemmin niitä otettiin muutama, nykyään otetaan 12 tietyn kaavion mukaan, jotta saadaan kattava kokonaiskuva. Näytteiden otto tapahtuu poliklinikalla, ja toimenpiteen jälkeen voi lähteä kotiin tai töihin ilman merkittävämpiä jälkiseuraamuksia, Salo kertoo.

Mikäli ensimmäisellä näytteenottokerralla ei löydy eturauhassyöpää, potilasta tulee seurata ja kontrolloida PSA, ja mikäli sen arvot edelleenkin ovat poikkeuksellisen korkeat, näytteenotto tulee uusia ainakin kerran. 

- Kun sairaus on diagnosoitu, aloitetaan hoitoneuvottelut, joihin on tapana kutsua puoliso mukaan, onhan kysymys pariskunnan yhteisestä ongelmasta. Neuvottelussa käydään läpi eri vaihtoehdot. Tässä yhteydessä kerron esimerkiksi, mitä leikkaustoimenpiteen aikana tehdään ja mitä fysiologisia vaikutuksia leikkauksella on. Siemennesteen tuotanto loppuu, kun taas hormonitoiminnalle näin ei tapahdu, joten seksuaalinen halukkuus säilyy. Mikäli leikkaus tehdään erektiohermot säilyttävällä tekniikalla, myös erektiotoiminta säilyy valtaosalla, mutta alkuvaiheessa saatetaan tarvita erektiota parantavia pillereitä, Salo toteaa.

Eturauhassyöpään useita hoitovaihtoehtoja

Paikallisen eturauhassyövän hoitovaihtoehtoja ovat joko leikkaus, sädehoito tai pelkkä seuranta. Hoidot yritetään räätälöidä sopiviksi ottaen huomioon potilaan ikä, sairaudet, lääkitys sekä potilaan omat toiveet, koska ei ole tieteellistä näyttöä jonkin yksittäisen hoitomuodon ylivertaisuudesta. Myös hoidon aikaansaamat haittavaikutukset on otettava huomioon. 

- Leikkaus on tavanomaisin hoitomuoto. Runsaasti yli puolet eturauhassyöpäpotilaista leikataan, noin kolmannes saa sädehoitoa ja loppuosan tilannetta seurataan tai he saavat hormonaalista hoitoa, Salo kertoo.

Eturauhassyöpäleikkaus on kohtalaisen mittava toimenpide, joka suoritetaan yleensä niin sanotulla avoimella tekniikalla. Sairaalassaoloa se vaatii nykyään vain kolme vuorokautta. Myös leikkaustekniikka on kehittynyt, mikä mahdollistaa potenssin ja virtsan pidätyskyvyn säilymisen aikaisempaa useammin. Kyseessä on tyypillisesti senkaltainen leikkaus, joka kannattaa keskittää osaaviin käsiin, jolloin mahdollisia haittatekijöitä voidaan parhaiten karsia. Myös kollegat ohjaavat runsaasti potilaita erityisosaajien hoitoon, ja hoitavalle lääkärille tuottaa tyydytystä voidessaan paneutua tietyn erikoisongelman, kuten eturauhassyövän, hoitoon. Leikkauksen haastavuutta lisää kohteen sijaitseminen syvällä lantion pohjassa, jossa on toimittava hermoja säästävällä tekniikalla.

Leikkauksen jälkeen potilaat jäävät seurantaan, jonka aikana mitataan PSA-arvo.

Ulkoinen tai kudoksensisäinen sädehoito

Salon mukaan nykyään sädehoitoa voidaan antaa kahta eri tekniikkaa käyttäen: joko ulkoisesti tai kudoksensisäisesti, jolloin käytetään eräänlaisia säteileviä sauvoja niin sanottuna tyköhoitona. Mikäli syöpä on vähänkin aggressiivisempi, käytetään ulkoista sädehoitoa, joka annetaan yleensä seitsemän viikon hoitojaksoissa viikon jokaisena arkipäivänä. - Sädehoitolinja valitaan etenkin silloin, kun potilaalla on muita sairauksia, jotka saattavat muodostaa esteen leikkaukselle. Myös korkea ikä voi olla sädehoidon valinnan kannalta ratkaiseva tekijä.

Hoitoa ei voi uusia, koska käytössä ovat sädehoidon maksimiannokset. Leikkauksen etuna voidaan pitää sitä, että vaikka syöpä leikkauksen jälkeen uusiutuisikin, potilaalle voidaan antaa vielä sädehoito. Sen sijaan, jos ensi linjan hoidoksi on valittu sädehoito, leikkaus ei enää sädehoidon jälkeen ole käytännössä mahdollinen, jos hoidolla ei ole saavutettu riittävää tehoa. 

- Hormonaalinen hoito ei ole parantavaa hoitoa. Se ainoastaan hidastaa taudin etenemistä, ja sen teho loppuu jossakin vaiheessa, Salo toteaa.

Pitkäaikainen seuranta

Leikkauksen jälkeen potilaan seuranta tapahtuu joko puolivuosittain tai kerran vuodessa tapahtuvan lääkärissäkäynnin yhteydessä. Ensimmäisten kolmen vuoden aikana potilas tulee vastaanotolle kaksi kertaa vuodessa, jatkossa käyntejä harvennetaan. Seurantaa, jossa PSA:n mittaamisella on keskeinen merkitys, on syytä jatkaa ainakin 10 vuoden ajan.

- Valtaosa eturauhassyöpäpotilaista paranee täysin, ja niilläkin, joilla tauti uusiutuu leikkauksen jälkeen, hoitotulokset ovat erinomaisia, Salo sanoo.

Jaa