- Terveelliset elämäntavat ovat parasta diabeteksen hoitoa, korostaa diabeteslääkäri Kari Hartikainen.Kuopion Mehiläisen diabetesklinikan hoitotiimi koostuu diabetekseen hoitoon perehtyneestä työterveyslääkäri Kari Hartikaisesta, diabeteshoitaja Kati Sandista, sekä ravitsemusterapeutista ja myöhemmin myös jalkojenhoitajasta.

Tiimi palvelee uusia diabeetikkoja, hoito-ongelmaisia ja niitä, joilla taudin hoito ei ole vielä hallinnassa. Potilaat tulevat diabetesklinikalle omasta aloitteestaan tai esimerkiksi työterveyshuollon ohjaamana.

- Terveyskeskusten diabetesklinikat on pääosin lakkautettu säästöjen vuoksi, ja potilaat hoidetaan omalääkärijärjestelmässä. Useat potilaat pitävät sitä riittämättömänä, Hartikainen taustoittaa. 

Puutteeseen vastaa Mehiläisen diabetesklinikka, jossa potilas voi luottaa hoidon jatkuvuuteen. Lääkäri ja hoitaja pysyvät samoina, he tuntevat potilaan ja ohjaavat häntä hallitsemaan diabetestaan niin, ettei se hallitse potilasta.

Kuva: Terveelliset elämäntavat ovat parasta diabeteksen hoitoa, korostaa diabeteslääkäri Kari Hartikainen.

Varhainen toteaminen parantaa ennustetta

Yleisin on kakkostyypin eli aikuisiän diabetes. Sen aiheuttaa perimässä saatu alttius sekä epäterveelliset elämäntavat. Aikuistyypin diabeetikkojen määrä kasvaa, heitä on jo 400 000, mutta vain puolet tietää sairastavansa diabetesta.

- Ihmiset syövät liikaa hiilihydraatteja ja rasvoja, eivätkä liiku riittävästi, ja siksi lihovat, Hartikainen kertoo.

Toki taustalla on myös perimä, joka altistaa erityisesti haitalliselle keskivartaloylipainolle. Hiilihydraatteja on sokerin lisäksi myös riisissä, pastassa ja leivonnaisissa sekä erityisesti perunassa.

Viiden kilon painonpudotus voi jo auttaa

Varhaisessa vaiheessa todettu ja tehokkaasti hoidettu diabetes parantaa ennustetta. Elinikä voi pidetä jopa kymmenellä vuodella.

- Jos pitkään koholla olleita sokeriarvoja on vain seurattu, on hoidon aloitus jo myöhästynyt, Hartikainen huomauttaa.

Keskivartaloylipaino, kohonnut verenpaine ja poikkeavat veren rasva-arvot liittyvät metaboliseen oireyhtymään ja paljastavat riskin sairastua aikuistyypin diabetekseen. Jo vähäinenkin painonpudotus, 5-10 kiloa, parantaa vointia ja terveyttä ja ehkäisee kakkostyypin diabetesta.

Hoitamaton diabetes on vaarallinen

Puutteellisesti hoidetun diabeteksen komplikaatiot voivat aiheuttaa pahimmillaan sokeuteen johtavaa silmänpohjasairautta, valtimotautia eli tavallisimmin sepelvaltimotautia, nefropatiaa eli pahimmillaan dialyysihoitoa vaativaa munuaissairautta ja neuropatiaa eli jaloista tunnon vievää hermosairautta. Nämä voivat johtaa ennenaikaiseen elämänlaadun huonontumiseen, eläköitymiseen ja jopa kuolemaan.

- Aikuisiän diabeteksesta on tullut kansansairaus, jonka kustannuksia yhteiskunta ei osaa arvioida, Hartikainen miettii ja kertaa madonluvut.

- Hoidon kustannukset potilasta kohden vuodessa ovat keskimäärin 900 euroa, jos potilaalla ei ole komplikaatioita. Jos on, kustannukset voivat nousta 9000 euroon. 

Parasta diabeteksen hoitoa olisi kuitenkin ennaltaehkäisy elämäntapamuutosten avulla, mutta jos niillä ei päästä tuloksiin, on aloitettava lääkehoito riittävän varhaisessa vaiheessa.  

Diabeteksen hoito Mehiläisessä

Diabeteshoitaja Kati Sand mittaa jokaisella käynnillä potilaalta verenpaineen ja painon.Kun potilas haluaa ajan diabetestutkimuksiin, ohjataan hänet ensimmäiseksi diabeteshoitajalle, joka tekee tarvittavat laboratoriokokeet ja selvitykset. Sen jälkeen lääkärin on vastaanotollaan helppoa määrittää potilaan tarvitsema hoito. 

Potilas käy diabeteshoitajan vastaanotolla muutaman viikon tai kuukauden välein sairauden vaikeuden mukaan. Käynneillä potilasta edelleen valmennetaan terveellisiin elämäntapoihin tavoitteellisesti. Jokaisella käynnillä mitataan paino ja verenpaine. Käyntiin voi liittyä myös ravitsemusterapeutin vastaanotto. Hoitaja ohjeistaa tarvittaessa myös insuliinin pistämiseen ja jalkojen hoitoon.

Oleellinen osa hoitoa ovat potilaan itsensä kotona tekemät verensokerin säännölliset mittaukset. Mittaukset antavat tietoa lääkehoidon, ruokavalion ja liikunnan vaikutuksesta. Hoitaja ohjaa potilaan uudelleen lääkärille, jos havaitsee diabeteksen tasossa muutoksia. 

Kuva: Diabeteshoitaja Kati Sand mittaa jokaisella käynnillä potilaalta verenpaineen ja painon.

Kuvat: Anna-Liisa Pekkarinen

Jaa