HomeHome
Ajanvaraus
FI

Ajanvaraus

Haku

Valikko

Tyypin 2 diabetes eli aikuisiän diabetes

Perinteisesti diabetes on jaettu 1. ja 2. tyypin diabetekseen. Nykykäsityksen mukaan diabetes on kuitenkin monimuotoinen joukko aineenvaihduntasairauksia, joita yhdistää pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri. Diabeteksen laajan tautikirjon kahta ääripäätä edustavat 1. tyypin diabetes eli insuliininpuutosdiabetes ja 2. tyypin diabetes eli aikuisiän diabetes.

Tyypin 2 diabeteksen oireet

Tyypin 2 diabetes, eli niin sanottu aikuisiän diabetes, on salakavala ja vakava sairaus, sillä sen oireet kehittyvät hitaasti ja ihminen sopeutuu niihin eikä välttämättä kiinnitä huomiota sen oireisiin. On kuitenkin tiettyjä oireita, joista 2 tyypin diabetesta voi epäillä:

  • väsymys
  • lisääntynyt janon tunne
  • suurentuneet virtsamäärät
  • selittämätön laihtuminen
  • tulehdusherkkyys (erityisesti ihon taivealueiden hiivatulehdukset, hammastulehdukset)

Tyypin 2 diabetes todetaan tai sitä pitäisi epäillä jos:

  • verensokeri kohoaa yli viitealueen
  • ilmenee oireita muista sairauksista, kuten valtimoahtaumat, silmän verkkokalvon sairaus sekä munuaisten tai hermoston toimintahäiriöt
  • sairastaa sydänkohtauksen tai aivohalvauksen
  • haavat (etenkin jaloissa) paranevat huonosti tai tulehtuvat tavallista herkemmin

Jos tunnistaa itsessään diabeteksen riskitekijöitä, kuten ylipainoa ja suvussa on tyypin 2 diabetesta, kannattaa tehdä Diabetesliiton riskitesti oman diabetesriskin kartoittamiseksi.

Tyypin 2 diabeteksen tutkiminen

Tyypin 2 diabetesdiagnoosi on useimmiten sattumalöydös esimerkiksi työterveyshuollon vuositarkastuksessa tai määräaikaistarkastuksessa. Diabeteksen riskikartoituksen voi tehdä ilman laboratoriokokeita, mutta diabeteksen toteamiseen tarvitaan veren sokeripitoisuuden määritys.

Tyypin 2 diabetes todetaan parhaiten sokerirasituskokeella, mutta se voidaan todeta myös kohonneen paastoverensokerin, satunnaisen sokerimittauksen tai ”pitkäsokerin” (HbA1c) perusteella. Diagnoosi edellyttää usein kahtena eri päivänä mitattua diabetesrajan ylittävää verensokeriarvoa. Verensokerin tutkiminen aika ajoin sekä keskustelu lääkärin kanssa kannattaa, erityisesti jos on taipumusta keskivartalolihavuuteen ja/tai lähisuvussa on diabetesta.

Tyypin 2 diabeteksen hoito

Nykyään tiedetään, että jopa diabeteksen esiasteet, heikentynyt sokerinsieto sekä paastosokerin nousu, rappeuttavat elimistöä. Niin sanottu varhain todettu diabetes on usein jo hyvän matkaa edennyt aineenvaihdunnan häiriö. Hoidon aloittaminen, tehostaminen ja tavoitteellisuus on erityisen tärkeää jo oireettomassa vaiheessa, sillä liitännäissairauksien estäminen on tällöin erityisen tuloksellista.

Tyypin 2 diabetesta voidaan ehkäistä tehokkaasti tarkistamalla ruokailutottumuksia, varsinkin rasvan määrää ja laatua sekä ravintokuitujen osuutta ruokavaliossa. Myös liikunnan lisääminen ja tupakoimattomuus ovat hyviä keinoja diabeteksen ehkäisyyn. Normaalipainon säilyttäminen voi lykätä diabeteksen puhkeamista useita kymmeniä vuosia. Jo muutaman kilon laihtuminen ehkäisee tehokkaasti diabeteksen syntyä korkean riskin potilailla.

Elämäntapahoidon lisäksi tarvitaan usein lääkitystä. Tyypin 2 diabeteksen lääkehoito on kehittynyt valtavasti viime vuosina. Nykyään lääkityksellä pyritään vaikuttamaan entistä tehokkaammin myös sydän- ja verisuonisairauksien muiden riskitekijöiden hoitoon. Lääkehoito tulee räätälöidä yksilöllisten tarpeiden mukaan. Parhaan hoitotuloksen saavuttamiseksi voidaan käyttää kahden tai useamman lääkkeen yhdistelmää.

Lue myös:
Diabetes
Tyypin 1 diabetes eli insuliininpuutosdiabetes
Verensokeri ja diabetes
Insuliini diabeteksen hoidossa
Ketoasidoosi eli happomyrkytys
Jatkuvan kudossokerin mittaaminen
Diabetesklinikalta yksilöllistä hoitoa

Asiantuntijana artikkelissa Tove Laivuori, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri
Lähteet: Käypä hoito