Balettitanssija tekee kurinalaista työtä, jossa vaaditaan huippu-urheilijan kuntoa ja esittävän taiteilijan mieltä.Balettitanssija tekee kurinalaista työtä, jossa vaaditaan huippu-urheilijan kuntoa ja esittävän taiteilijan mieltä.

Suomen suurimmassa kulttuurialan työllistäjässä, Suomen Kansallisoopperassa, työskentelee suuri joukko taidealan ammattilaisia – aina sopraanosta suutariin. Kuukausi- ja tuntipalkkaista henkilökuntaa talossa on kaikkiaan noin 600, joista puolet kuuluu taiteilijoihin eli solisteihin, kuoron oopperalaulajiin, orkesterimuusikoihin ja tanssijoihin. Kansallisoopperan monikulttuurisessa työyhteisössä on työntekijöitä 27 eri maasta.

Ankara taiteenlaji

Balettitanssijan ammattiin valmistautuminen alkaa jo lapsuusiässä pienen tanssijan aloittaessa harjoittelun baletti- tai tanssikoulussa. Ammattitanssijoiksi Kansallisoopperaan tästä laajasta harrastajajoukosta päätyy vain muutama. Balettitanssijat aloittavat vakituisen työnsä parikymppisinä ja uran fyysisesti parhaimmat vuodet ajoittuvat 20-40-ikävuosiin. Eläkkeelle tanssijan ammatista jäädään 44-vuotiaana.

Klassinen baletti on taiteenlajina äärimmäisen ankara jo pelkästään liikekielensä takia. Estradilla kevyiltä ja sulavilta näyttävien liikkeiden taustalta löytyy tuhansia tunteja toistoja ja harjoituksia.

- Tanssijan työtä voi verrata huippu-urheilijan ammattiin. Pelkästään jalkojen kuormitus kärkitossutyöskentelyn aikaan on kovaa ja loukkaantumisia tapahtuu esimerkiksi hyppyjen alastuloissa. Töitä tehdään kuutena päivänä viikossa ja työ painottuu iltoihin. Epäsäännöllisen ja fyysisesti vaativan työnsä takia tanssijan on osattava tauottaa elämänsä oikein, huolehdittava riittävästä levosta, ravinnosta ja palautumisesta. Tämä koskee yhtä lailla muusikoita ja laulajiamme, kertoo Kansallisoopperan henkilöstöpäällikkö Hanna Fontana.  

Ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa

- Olen erittäin tyytyväinen Mehiläisen moniammatilliseen työterveystiimiin, johon kuuluu työterveyshoitajia, lääkäreitä, työfysioterapeutti, työpsykologi ja ravintoterapeutti. Jotta tämän talon ihmiset voisivat hyvin ja pysyisivät terveinä, tarvitsemme tiimin, joka osaa hoitaa työntekijöitämme ja tuntee heidän työnsä, kertoo henkilöstöpäällikkö Hanna Fontana.Työterveyspalveluilla on Kansallisoopperassa merkittävä rooli. Talossa toimii oma terveysasema ja sen lisäksi Kansallisooppera on tehnyt yhteistyötä Mehiläisen kanssa jo lähes kolmekymmentä vuotta.

- Olen erittäin tyytyväinen Mehiläisen moniammatilliseen työterveystiimiin, johon kuuluu työterveyshoitajia, lääkäreitä, työfysioterapeutti, työpsykologi ja ravintoterapeutti. Jotta tämän talon ihmiset voisivat hyvin ja pysyisivät terveinä, tarvitsemme tiimin, joka osaa hoitaa työntekijöitämme ja tuntee heidän työnsä.

Tanssijat tarvitsevat hyviä ortopedejä, laulajat asiantuntemusta hengitystie-elimistöön liittyvissä sairauksissa ja muusikot työasennoista johtuvissa yläraajojen rasitusongelmissa, Fontana toteaa. Myös talon muilla henkilöstöryhmillä on ammattiin liittyviä erikoistarpeita.

Kansallisoopperan ja Mehiläisen yhteistyö on vuosien saatossa kehittynyt ajan haasteita kuunnellen.

- Viime aikoina työterveyshuolto on painottunut hyvällä tavalla ennaltaehkäisevämpään suuntaan, ja jatkossa pyrimme tiivistämään yhteistyötä erityisesti Liikuntaklinikan kanssa. Olemme ottaneet käyttöömme Mehiläisen TYÖkuntoon-mallin ja hioneet siihen liittyviä käytäntöjä. Olemme saaneet siirrettyä kustannuksia merkittävästi juuri ennaltaehkäisevään hoitoon, mikä mielestäni on työterveyspalveluiden tehtävä, Fontana tiivistää.  

Kansallisoopperan työntekijöille ammatti on kutsumus ja palo työn tekemiseen sisäänrakennettua. Esiripun auetessa jokainen esiintyjä tuntee sisimmässään työn merkityksen -   ja tämän ilon saavat jakaa myös katsojat.

Jaa