Työterveyshuollon erikoislääkäri, LL Juhani Lukkari aloitti työterveyslääkärinä Mehiläisessä jo vuonna 1976. Seuraavien yli 30 vuoden aikana hän on nähnyt muun muassa työterveyslain synnyn, vahvan panostuksen työntekijöiden terveyteen ja työterveyshuollon painopisteen muutoksen sairauksien hoidosta ennaltaehkäiseväksi kumppanuudeksi. Työterveyshuollon erikoislääkäriksi hän erikoistui, kun erikoisala perustettiin 1980-luvun alussa.

Kun Juhani Lukkari aloitti Mehiläisessä kokopäiväisenä työterveyslääkärinä, hän oli talossa ainoa laatuaan. Koko Suomessakaan ei työterveyslääkäreitä löytynyt kuin joitain kymmeniä. Mehiläisen työterveyden piirissä oli vain muutama sata työterveyden henkilöasiakasta. Vasta vuonna 1979 voimaan tullut työterveyslaki teki työterveyshuollon järjestämisestä kaikkia työnantajia koskevan velvoitteen.

- Työterveyslaki säädettiin, koska haluttiin varmistaa, että kaikilla työpaikoilla selvitetään työstä mahdollisesti aiheutuvat terveydelliset vaaratekijät ja seurataan työntekijöiden terveydentilaa ja sairastavuutta. Lain perusteluissa todetaan kuitenkin myös, että varsinkin suomalaiset miehet sairastuivat ja jäivät pois työelämästä aivan liian varhain. Suomalaisen kansanluonteen mukaisesti lääkärille lähtemisen kynnys oli korkealla ja ajateltiin, että työnantajan velvoittaminen työterveyshuollon järjestämiseen rohkaisisi lähtemään lääkärin vastaanotolle ajoissa. Työterveystoiminnan painopiste pyrittiin alusta alkaen ohjaamaan ennaltaehkäisevään toimintaan - sekä työstä aiheutuvat ongelmat että muut sairaudet olisi diagnosoitava ja hoidettava ajoissa, ennen kuin niistä tulisi kroonisia, Lukkari sanoo.

Laki muutti työterveyshuollon kentän

Suomen ensimmäinen työterveyslaki astui voimaan vuonna 1979. Vuonna 2002 sitä päivitettiin nykytasolleen. Vaikka jo ensimmäinen laki määritteli nimenomaan ennaltaehkäisevän hoidon työnantajille pakolliseksi ja sairaanhoidon mahdolliseksi, oli työterveyshuolto alussa kuitenkin sairaanhoitopainotteista.

- Asiakasmäärän kasvu oli alkuun Mehiläisessäkin melko verkkaista, mutta vuoden 1979 jälkeen Mehiläiseen alkoi tulla jatkuvasti lisää työterveysasiakkaita. Kun vuonna 1979 työterveydessämme oli pääkaupunkiseudulla pari tuhatta henkilöasiakasta, v. 1986 heitä oli jo 10.000, v. 2000 30.000 ja tänä päivänä jo noin 115.000. Koko Suomessa Mehiläisellä on nyt jo yli 220.000 työterveysasiakasta, Lukkari kertoo.

- Asiakaskunnassa on tapahtunut monenlaista positiivista kehitystä. Tietous elämän riskitekijöistä ja hoidoista on kasvanut valtavasti. Sekä yritysten että henkilöasiakkaiden asenteet erilaisia ennaltaehkäisyn toimenpiteitä kohtaan ovat parantuneet, samoin kynnys lähteä lääkärin vastaanotolle on madaltunut. Hyvällä omallatunnolla voi sanoa, että ponnistelut suomalaisen työterveyden kehittämiseksi ovat omalta osaltaan olleet tästä vastuussa, Lukkari toteaa.

Sairaanhoidosta ennaltaehkäisyyn

Lukkarin mukaan myös tapa tehdä töitä työterveyden saralla on muuttunut. Vuoden 1979 työterveyslain voimaantultua toiminta oli monista ennaltaehkäisytoiminnoista huolimatta vielä sairaanhoitokeskeistä. Lait ja määräykset antavat kuitenkin vain puitteet, joissa toimia. Varsinainen kehitys tapahtuu työterveyshuoltoa toteuttavissa yksiköissä ympäri Suomea. Niiden innovatiivisuudesta ja uskalluksesta varsinainen kehitys on ollut ja on edelleen kiinni.

1990-luvulla alettiin tehdä aktiivista TYKY-yhteistyötä (työkykyä ylläpitävä toiminta) asiakasyritysten kanssa. Silloin kehitettiin myös Mehiläisen Toimiva-ohjelma, jossa ensimmäistä kertaa maassamme nähtiin selkeästi myös yrityksen oma vastuu työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa.

- Silloin kehitetyissä ideoissa saattaa näin jälkikäteen nähdä ituja  Mehiläisen nykyisiin TYÖkuntoon-, TULEkuntoon- ja muihin ohjelmiin. 2000-luvulla ollaan enenevässä määrin siirtymässä kokonaisvaltaiseen kumppanuuteen, jossa työterveysyksikkö  ja asiakasyritys huoltavat työntekijöiden terveyttä ennaltaehkäisevästi ja suunnitelmallisesti, erittäin tiiviissä yhteistyössä, Lukkari kertoo.

Ooppera ja musiikkilääketiede

Lukkarin pitkäaikaisin työterveysasiakasyritys on ollut Suomen Kansallisooppera. Yhteistyö on kestänyt yli 30 vuotta. 

- Olen vastannut Oopperan työterveyshuollon sisällöstä yhdessä Oopperan työterveyshoitajan kanssa vuodesta 1978 asti ja tämä on ollut erittäin mielenkiintoista aikaa. Vastaanottoa olen pitänyt Oopperassa uuden oopperatalon valmistumisesta 1993. Monesti lääkärille saatetaan tulla roolivaatteissa. Kerrankin oli asiakas niin hyvin maskeerattu ja puvustettu, etten edes tunnistanut häntä ennen kuin olin syöttänyt sotunumeron tietokoneeseen. Myös vaivojen kirjo on laaja ja varsinkin esiintyvän henkilöstön ollessa kyseessä niihin on suhtauduttava poikkeuksellisen tarkasti - pohkeen eilinen lihaskramppi ei merkitse toimistotyöntekijälle välttämättä mitään, mutta balettitanssijalle siitä saattaa huonosti hoidettuna muodostua pitkäikäinen vaiva.

Lukkari on myös saanut oopperasta kipinän osallistua musiikkilääkäreiden osaamisverkoston rakentamiseen. Hän on ollut mukana perustamassa Suomen musiikkilääketieteen yhdistystä, jonka kautta muusikkoja hoitavat lääkärit ja fysioterapeutit saavat alan uusinta tietoa ja koulutusta, mitä ei muualta Suomesta ole saatavilla ja musiikkialan ammattilaiset saavat entistä nopeampaa ja tehokkaampaa hoitoa. Hänelle myönnettiin Musiikkilääketiedepalkinto vuonna 2008.

- 30 vuotta työterveyden kehityksessä mukana on ollut vaativaa, mutta hauskaakin aikaa. Suomalainen työterveys on koko tämän ajan mennyt parempaan suuntaan. Työterveyden ammattilaisten osaamista pystytään hyödyntämään entistä paremmin, kun nykyään etsitään moniammatillisesti keinoja ihmisen terveyden ylläpitämiseen, Lukkari toteaa.  

Jäätyään Mehiläisen vastuutehtävistä osa-aikaeläkkeelle Lukkari jatkaa edelleen vastaanoton pitämistä kolmena päivänä viikossa.

- Oma motivaatio työhöni on edelleen korkealla, Lukkari sanoo.

Jaa