Historia

Mehiläisen historia

virstanpylväinä ja otteina syksyllä 2009 julkaistusta juhlakirjasta
(Mehiläinen - 100 vuotta suomalaisten elämässä, kirjoittaja Hannu Pesonen)

1900/1910-luku:

6.11.1909 Reguel Löfqvist, Akseli Koskimies, Walter Sipilä ja K.F. Hirvisalo perustavat Sairaala O.Y. Mehiläisen, joka sai nimensä Kalevalan taruolennon mukaan

19.10.1910 Mehiläisen Sairaala avaa ovensa ensimmäiselle potilaalle Helsingin Huvilakadulla

Paikalle lentäneen viisaan korpin mielestä Lemminkäisestä ei enää olisi eläjäksi, mutta äiti keräsi palaset kasaan, liitti verisuonet kohdalleen, antoi verensiirtoja, laittoi luut kohdalleen, tikkasi haavat ja teki elinsiirtoja ja sai pojan ulkoisesti kohdalleen, mutta ei puhekykyiseksi eikä eläväksi. Mutta silloin Lemminkäisen äiti puhui puolelleen Mehiläisen, metsän kukkien kuninkaan, hakemaan mettä ja simaa voiteiksi monista eri yrteistä. Mehiläinen "lenti liihytteli ylitse meren yheksän, meri-puolen kymmenettä", haki lääkkeitä selkä vääränä: "kuusi kuppia sylissä, seitsemän selän takana, ne on täynnä voitehia, täynnä rasvoja hyviä". Niillä poika toipui, uusiin elämän myrskyihin.

1920-luku:

1925 Ensimmäinen röntgenkone hankitaan

Varsin proosallisesti ihmelaite sijoitettiin kansliahuoneeseen, Huvilakadun ahtaus ei ollut mitenkään helpottunut. Kone toi taloon lisää potilaita, ja tuloja. Röntgenlaitteen ihmeitä tekevä voima kasvoi kansan suussa, jopa myyttisiin mittasuhteisiin - kone näki ihmisen syvimmistä ytimistä niin luut kuin keuhkotkin, hyvä kun ei sielua.

1930-luku:

1932 Toiminnot siirtyvät uuteen Mehiläiseen Pohjoiselle Hesperiankadulle, ja Huvilakadun sairaala lopettaa

1936-1937 Sairaala laajenee Runeberginkadun ja Pohjoisen Hesperiankadun kulmaan saakka

"Komea, vaaleanvihreä kivitalo, jossa kaikki hohtaa uutuuttaan" kuten Uusi Suomi sairaalaa kuvasi, herätti kuitenkin ansaittua huomiota. Vielä keskeneräistä kaupunkikuvaa hallitsevan kivilinnan pääsisäänkäynnin yllä Pohjoisella Hesperiankadulla luki kultakirjaimin Mehiläinen. Yhtä lailla suopeutta herätti sijainti uudessa, nykyaikaisessa ja luonnonläheiseksi kuvatussa kaupunginosassa Töölössä. Rauhallisen puistokadun varrella oli hyvät edellytykset parantua ja virkistyä, kaukana keskustan hälinästä ja kiireestä.

1940-luku:

1940 Sairaala toimii talvisodan ajan ensin Helsingin kaupungin ensiapuasemana, sitten Suomen Punaisen Ristin sotasairaalana

6.2.1944 Mehiläinen vaurioituu Helsingin suurpommitusten alkaessa, toiminta keskeytyy lyhyeksi ajaksi melkein kokonaan

Mehiläisen talon kadunkulma oli pahassa kunnossa. Lentopommi iski Runeberginkatuun lähelle jalkakäytävää, kimposi siitä ja räjähti talon nurkalla. Laboratoriossa syttyi tulipalo, mutta se sammutettiin Pohjoisen Hesperiankadun ja Runeberginkadun kulmauksessa sijainneen Niemeläisen kangaskaupan varaston kankailla. Toinen ilmeisesti suurempi pommi oli iskenyt taloa vastapäätä Runeberginkadun ja puiston kulmaan ja tehnyt ammottavan kuopan.

1950-luku:

1957 Ryhmävastaanotot alkavat ja luovat pohjan tulevalle lääkärikeskustoiminnalle

Ajatus oli vallankumouksellinen, monesta vanhasta potilaasta suorastaan kuohuttava - istua nyt siinä muiden kanssa samassa käytävässä jonottamassa. Useita vanhoja lääkäreitäkin tällainen liukuhihnamalli arvelutti. Sairaalanjohtaja Heinänen kuitenkin piti päänsä. Sairaalasta oli puolet joutokäytössä.

1960-luku:

1964 Ostopalvelut alkavat kun Espoon kauppala vuokraa 34 vuodepaikkaa Mehiläisestä

1964 Sairausvakuutuslaki tulee voimaan, tutkimus- ja hoitokustannuksista aletaan maksaa korvauksia

Erityisen kaukonäköiseksi vastaanottojen aloittaminen osoittautui viimeistään vuonna 1964. Silloin Suomi sai sairausvakuutuslain. Se tarkoitti, että jokainen Suomessa asuva oli vakuutettu sairauden, raskauden ja synnytyksen varalta. Kansaneläkelaitoksen valvomat sairausvakuutustoimistot avasivat ovensa syyskuun alussa ja ryhtyivät maksamaan sairaus- ja äitiyspäivärahaa sekä korvauksia - lääkkeistä, matkoista, lääkärin määräämästä tutkimuksesta ja hoidosta. Ne rahoitettiin työnantajilta ja palkansaajilta kerättävistä vakuutusmaksuista.

1970-luku:

1974 Työterveyspalvelujen myynti yrityksille alkaa

1978 Yhtiö saa uuden nimen: Sairaalaosakeyhtiö Mehiläinen

Mehiläisen itsenäisen kasvun alkusoitto puhallettiin vuoden 1978 yhtiökokouksessa, jolloin sen nimi Duodecimin Sairaala OY muutettiin Sairaalaosakeyhtiö Mehiläiseksi. Uudet liikkeenjohdon tuulet puhalsivat muutenkin. Mehiläinen jaettiin tulosyksiköihin. Osastonhoitajat "koulutettiin tavoitejohtamiseen ja heistä tehtiin budjettivastuulliset".

1980-luku:

17.6.1980 Viimeinen lapsi syntyy Mehiläisen synnytysosastolla

1984 Mehiläinen laajenee yhtymäksi ostamalla Hakaniemen lääkäriaseman ja sen tytäryhtiön Kielotien lääkäriaseman Vantaalla; kauppaan sisältyy myös vuonna 1986 toimintansa aloittava Forumin lääkäriasema

15.9.1986 Ensimmäinen sydämen ohitusleikkaus tehdään Mehiläisessä

Eräänä kevättalven 1984 kirkkaana päivänä Ympyrätalossa sijaitsevan Hakaniemen Lääkäriaseman työntekijöiden keittiöön marssi outo vieras. Harva paikalle kutsutuista oli häntä kasvotusten tähän asti kohdannut, mutta miehen asia tuli selväksi saman tien kun hän asettui lääkäriaseman johtajan Veikko Leivon viereen ja avasi suunsa. Mehiläisen sairaalanjohtaja Juhani Nummi kertoi, että Mehiläinen ostaa nyt Hakaniemen lääkäriaseman.

1990-luku:

1991-94 Talouslama supistaa voimakkaasti yksityisen terveydenhuollon palvelujen kysyntää

1994-95 Mehiläinen alkaa uusia konsernirakennettaan: Forumin lääkäriasema sulautetaan Hakaniemen lääkäriasemaan ja Kalevankadun Lääkäriasema emoyhtiöön

1996 Turkulaiset lääkäriasemat Meditori ja Vagus yhdistyvät Tohtoritalo 41410 Oy:ksi

Yksityisen terveydenhuollon syvä lama alkoi pankkitoimihenkilöiden lakosta 1991 ja sitä jatkui vuoteen 1995 asti. Mehiläisen 200 miljoonan markan vuotuinen liikevaihto romahti 130 miljoonaan kahdessa vuodessa. Se, että yhtymä ylipäätään selvisi lamasta, on oma selviytymistarinansa.

2000-luku:

5.12.2000 CapMan ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Mehiläisen suuromistajiksi

2001 Mehiläinen Oy aloittaa Sairaalaosakeyhtiö Mehiläisen ja Tohtoritalo 41410 Oy:n fuusioituessa

2002 Mehiläisen valtakunnallinen laajeneminen alkaa kun vaasalainen Remedi ja kuopiolainen Säveri liittyvät mukaan palveluverkostoon

2003 Voimakas panostus valtakunnallisen palveluverkoston rakentamiseen johtaa yhdeksään yritysostoon eri puolilla Suomea. Laajeneminen jatkuu seuraavina vuosina.

2005 Mehiläisen toimintajärjestelmälle myönnetään ISO 9001:2000 -laatusertifikaatti

2006 Pääomasijoittaja 3i ostaa yhtiönsä kautta Mehiläisen osake-enemmistön. Mehiläisestä tulee näin osa pohjoismaiden suurinta terveys- ja hoivapalveluiden tarjoajaa, Ambea-konsernia, johon kuuluu myös Mehiläisen ruotsalainen sisaryritys, Carema Vård & Omsorg AB.

2009 Mehiläinen laajenee merkittävästi julkisrahoitteisella puolella aloittamalla Carema-nimellä terveyskeskus- ja kotihoitopalvelujen tuottamisen Karjaalla sekä ostamalla Leivoyhtiöt, joka laajentaa palvelutarjonnan lastensuojeluun ja mielenterveyskuntoutukseen.

6.11.2009 Mehiläinen täyttää 100 vuotta

"Muutaman vuoden aikana tapahtui hengästyttävä määrä asioita - luotiin aivan uudet arvot ja tavoitteet, rakennettiin konsernille aiemmasta rakenteesta kokonaan poikkeava linjaorganisaatio, hankittiin kymmeniä yrityksiä, joista muodostettiin valtakunnallinen palveluketju. Tuloksena oli sisällöltään, toimintatavoiltaan ja ajatusmalliltaan tyystin uusi yritys."