Asiakaslehdet-osionosto
Asiakaslehdistämme ja artikkeleistamme löydät hyödyllistä tietoa terveydestä.

"Asiakaslehdistämme ja artikkeleistamme löydät hyödyllistä tietoa terveydestä"

Artikkelit

Sydäntä tulee kuunnella

Kirjoittaja: Kimmo Elo. Kuva: Kimmo Brandt
Päivämäärä: 09.06.2010

- Uupumisen myötä työpanos heikkenee, joten työn ja levon oikea rytmitys nousee ratkaisevaan asemaan, työterveyspsykologit Anne Hyvèn ja Minna Keskitalo sanovat.Työterveyspsykologit Anne Hyvèn ja Minna Keskitalo työskentelevät Mehiläisen työpsykologian yksikössä, jossa työhyvinvointia edistävä sydämen sykevälivaihtelujen tulkintaohjelma on ollut käytössä jo viitisen vuotta. Tyypillisimmillään siihen on turvauduttu yritysten johtoryhmien terveystarkastuksissa.

- Yksi suurimmista sykevälivaihtelua mittaavista hankkeista toteutettiin yhdessä Suomen ulkoministeriön kanssa Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella. Siitä saatu palaute osoitti, että menetelmä auttoi työpaineiden käsittelyssä ja vahvisti henkilöstön voimavaroja kiireisenä kokousaikana, kertovat työterveyspsykologit Anne Hyvèn ja Minna Keskitalo.

- Kuormittumisriski lisääntyy jos palautumista ei esiinny stressijaksojen välissä. Jos ylikuormitus jatkuu yhtäjaksoisesti useita päiviä, on syytä tehostaa stressinhallintaa. Säännölliset tauot, töiden suunnittelu ja rentoutuminen mieluisten asioiden parissa kartuttavat voimavaroja ja parantavat tehokkuutta.

Mittaus kertoo faktat

Työntekijät eivät aina tiedä kuinka tärkeää kuormituksen jälkeinen palautuminen on heidän hyvinvoinnilleen. Tekniikan avulla tilannetta voidaan tarkastella seuraamalla kehon fysiologisia reaktioita.

Apuna käytetään sykevälivaihteluja mittaavaa laitetta. Laite rekisteröi sykettä poimien esiin dataa, joka syötetään edelleen tietokoneeseen. Mittaus suoritetaan rintakehän ympärille kiinnitetyn sykepannan avulla ja mittaus kestää tavallisesti kaksi vuorokautta. Tänä aikana asiakas jatkaa normaalisti toimintojaan, käy työssä, viettää vapaa-aikaa ja nukkuu. Mittauspäivistä toinen voi olla työpäivä ja toinen vapaapäivä. Asiakas pitää samanaikaisesti päiväkirjaa, johon merkitään päivän tapahtumat puolen tunnin välein.

Psykologi ja työntekijä tarkastelevat sen jälkeen yhdessä tutkimuspäivän tapahtumia päiväkirjamerkintöjen pohjalta. Sykevariaatiokuvaaja kertoo vastaavasti jokaisen yksittäisen tapahtuman vaikutuksen henkilön kuormittumiseen tai elpymiseen. Se tuottaa aina yllätyksiä. Tuleeko suurin kuormitus työstä vai yksityiselämästä? Kuinka paljon on elvyttäviä hetkiä? Elvyttääkö yöuni riittävästi?

Hyvinvoinnin edistäjä

Sydämen sykkeestä saatu tieto auttaa kokonaiskuormittumisen ja palautumisen arvioinnissa. Sopiva kuormitus on elimistölle hyväksi, kun taas pitkäaikainen ylikuormittuminen ja riittämätön palautuminen altistavat toimintakyvyn laskulle ja sairauksille.

- Kuormittumista ja palautumista arvioidaan keskustelussa asiakkaan kanssa, jossa hyödynnetään mittauslaitteen tuottamia graafisia raportteja. Tällöin käydään myös läpi asiakkaan omakohtaisia kokemuksia mittauksen aikana. Tavoitteena on kaikin tavoin vahvistaa itsetuntemusta. Lopuksi asiakas saa käyttöönsä omakohtaiset voimavara- ja stressiraportit, Hyvèn ja Keskitalo sanovat.

Mikä tahansa valppaustila, miellyttäväkin, aiheuttaa -liian pitkään jatkuessaan - kielteistä stressiä, joka näkyy mittaustuloksissa. Syke nousee, sykevälivaihtelu vähenee ja syke muuttuu marssitahtiseksi. Vastaavasti levollinen sydän tuntuu soittavan ikään kuin jazzia, jonka rytmi ei ole pakonomaista.

Työpäivän rytmitys tärkeää

Työnantaja, joka haluaa yrityksen menestyvän, panostaa jaksamiseen painottamalla taukojen merkitystä. Uupumisen myötä työtulos heikkenee ja virheiden määrä lisääntyy. Terveyden kannalta hyödyllisten lyhyiden palautumisjaksojen määrä ja niiden oikea rytmitys on tärkeää.

Mittauksissa saattaa ilmetä, ettei asiakkaan elimistö palaudu lounastauon aikana. Kuormitus ja sen myötä uupuminen ovat edenneet jo niin pitkälle, ettei elimistö enää kykene hyödyntämään palauttavia jaksoja.

Joissakin yrityksissä henkilöstön käyttöön on varattu hiljaisia huoneita, joihin voi hetkeksi vetäytyä lepäämään kiireen keskellä. Tätä samaa ajattelutapaa voi suosia kotioloissakin ja ryhtyä jo hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa vähitellen sammuttelemaan valoja ja hidastamaan tahtia. Iltaisin ei pitäisi istua tietokoneen tai television ääressä myöhään yöhön.

- Rentoutuminen auttaa elimistöä palautumaan. Se vaikuttaa autonomiseen hermostoon, jota emme pysty tahdonalaisesti komentamaan. Me kykenemme tietoisesti ainoastaan rauhoittamaan hengitystämme, jolloin myös syke hidastuu. Seurauksena on rauhoittumisreaktio, ja palautuminen alkaa. Joogakurssi on monelle hyvä valinta, mutta usein riittää, kun menee kesällä rannalle tai kesämökin laiturille katselemaan vettä tai lähtee rauhalliselle kävelyretkelle metsään. Joku voi palautua matkalla töistä kotiin mielimusiikkiaan autoradiosta kuunnellessaan. Kotoiset rutiinitkin ovat tarpeen, kuten vaikkapa sanomalehden lukeminen tai säännöllinen iltauutisten katsominen. Liikuntasuorituksia ei tulisi sijoittaa liian lähelle nukkumaanmenoaikaa, jottei synny ylivirittymistilaa.

- Ihmisiä kiinnostaa suuresti, mitä heidän kehossaan tapahtuu normaalin työpäivän aikana. Tieto kehon tapahtumista myös innostaa huoltamaan sitä. Olisi hienoa, jos löydettäisiin uusia ja ystävällisiä toimintatapoja, jotta elimistöllä olisi paremmat mahdollisuudet ehkäistä vahingollista stressiä, Anne Hyvèn ja Minna Keskitalo sanovat.