Artikkelit

Nilkka ”vain nyrjähti” – mitä uutta

Kirjoittaja: Marko Mykkänen
Päivämäärä: 06.02.2007

Nilkan nyrjähdys on yksi yleisimmistä alaraajaan kohdistuvista vammoista. Tavallisen nyrjähdysvamman esiintyvyys on 1/10000 henk/pv eli pelkästään pääkaupunkiseudulla sattuu noin 100 nilkan nyrjähdystä joka päivä. Näistä toki valtaosa on lieviä ja hoituvat ilman lääkärissäkäyntiä. Nilkkavammoista 85 % on nyrjähdysvammoja ja noin puolet näistä tapahtuu urheillessa. Valtaosa (85 %) nyrjähdysvammoista vaurioittaa nilkan uloimpia nivelsiteitä.

Nilkan nivelsidevamman hoito on useimmiten hyvin selkeää. Käytännössä leikkausta ei tarvita akuutissa nilkan nyrjähdyksessä. Alkuhoitona on kylmä, kohoasento ja nilkan tukiside tai nilkkatuki (eli kompressio). Nilkkatukea käytetään 3- 6 viikkoa vammasta ja astuminen vammautuneelle raajalle on sallittua kivun sallimissa rajoissa heti. Alkuun voi olla tarpeen liikkua kyynärsauvojen avulla. Röntgentutkimus murtuman poissulkemiseksi on usein tarpeellinen ensimmäisen lääkärissäkäynnin yhteydessä. Tuen käytön voi lopettaa vamman laajuudesta riippuen 3-6 viikon kohdalla.

Kuntoutukseen tulisi kiinnittää nykyistä paremmin huomiota

Nilkan uloimmat nivelsiteet paranevat nyrjähdyksessä tapahtuvasta repeämisestään erittäin hyvin ilman leikkausta edellä kuvatulla hoidolla. Valitettavan usein potilas jää ilman mitään kuntoutusta tai edes suullista ohjetta.

Miten nilkka tulisi kuntouttaa vamman jälkeen? Osalle potilaista jää nilkan nyrjähdyksen jälkeen taipumus saada toistuvia nyrjähdysvammoja, vaikka tutkittaessa nilkka olisikin täysin tukeva nivelsiteiden osalta. Syynä on tuolloin nilkan puutteellinen tasapaino- ja asentotunto sekä nilkan asentoa säätelevien lihasten koordinaatio-ongelma. Nämä ominaisuudet heikkenevät aina nilkkavammoissa ja niiden kuntouttaminen tulee liittää rutiininomaisesti hoitoketjuun. Kuntoutustarve vaihtelee fysioterapeutin kertaluontoisesta ohjauksesta aina useamman käynnin hoitokokonaisuuteen.

Nilkkavamman leikkaushoito on harvoin tarpeen

Vain pieni osa nilkan uloimpien nivelsiteiden repeämisistä vaatii kirurgista hoitoa. Noudattamalla kuvattua hoitosuunnitelmaa, vain selvästi löysiksi ja epätukeviksi jäävät nilkkanivelet vaativat leikkaushoidon. Tuolloin normaali nivelsiteen parantuminen ei ole kyennyt luomaan riittävän tukevaa lopputulosta. Leikkauksessa on nykyään suositeltavaa käyttää ns. anatomista leikkausmenetelmää, jossa omat nivelsiteet kiristetään ja ne vahvistetaan uloimman kehräsluunalueen luukalvosiirteellä. Leikkauksen jälkeen potilas käyttää 4-6 viikon ajan tukisaapasta ja nilkkatukea vielä senkin jälkeen.  Kuntoutusperiaatteet ovat samat kuin normaalissa nyrjähdysvammassa ilman leikkausta.

Nilkan sisäsyrjän nivelside on rakenteeltaan kolmiomainen sekä erittäin tukeva ja paksu. Alueen vammat ovat suhteellisen harvinaisia. Nämä vammat syntyvät kantaluun kääntyessä voimakkaasti ulospäin kun samalla jalkaterä kiertyy ulkokiertoon. Sama mekanismi voi aiheuttaa nilkkamurtuman. Röntgentutkimus on tämän vuoksi aina aiheellinen. Hoidollisesti nilkan sisäsyrjän nivelsidevamma on samantapainen kuin uloimman nivelsiteen vamma.

Nilkan nivelsidevammoihin saattaa osalla potilaista jäädä hyvänkin alkuhoidon jälkeen vamma-alueen kipuoireita. Nämä oireet kannattaa selvittää ortopedin kanssa, sillä niitä voidaan usein helpottaa niveltähystyksessä tehtävällä toimenpiteellä.

Nyrjähdyksen liitännäisvammat ovat yleisempiä kuin aiemmin luultiin

Niveltähystyksien ja magneettikuvauksien yleistyttyä on nilkkanivelen nyrjähdysvammoissa havaittu luultua useammin nivelenpitojen rustopeitevaurioita. Vuonna 2000 hollantilainen tutkimusryhmä kartoitti 146 nilkan nyrjähdysvamman yhteydessä olevat rustovauriot tutkien potilaat magneettikuvauksella. Tutkimuksessa löytyi rustovaurio 18 %:lla potilaista.

Vaikkakin nilkkanyrjähdys on yleensä lievä vamma ja usein hoidettavissa kotikonstein, saattaa lisäselvitykset olla kuitenkin joskus tarpeen. Mikäli nilkkaan jää muutama kuukausi nyrjähdyksen jälkeen epätukevuutta, pettämisen tunnetta tai kömpelyyttä, on syytä arvioida fysioterapeuttinen kuntoutustarve. Jos nilkan alueella on lisäksi kipuja, voi tarkempi jatkoselvittely olla tarpeen. Lisätutkimuksina voidaan käyttää normaalin röntgenkuvauksen lisäksi tietokonetomografia (TT)- ja magneettitutkimusta (MRI). Useimmiten riittää kuitenkin ortopedin suorittama nilkan tutkimus ja potilaan oireiden huolellinen kartoitus.

Jalkaterän jännevammat kannattaa hoitaa mahdollisimman nopeasti

Jalkaterän alueen jännevammat voivat olla haavoihin liittyviä jänteiden katkeamisia, jolloin niiden hoitona on jänneompelu. Haavatilanteissa on tärkeää tunnistaa mahdollisen jännevaurion mukanaolo. Lopputuloksen osalta myöhäisvaiheen korjaus on aina huomattavasti epäkiitollisempaa kuin varhain tehty jännekorjaus.

Jalkaterän ja nilkan vääntö- sekä iskuvammoihin liittyy myös jännevaurion mahdollisuus.

Jännekudoksen normaali ja luonnollinen rappeutuminen iän myötä altistaa jänteen vaurioille. Siinä missä nuoren ihmisen nilkan nyrjähdys paranee ongelmitta, voi keski-ikäisellä löytyä näitä liitännäisvaurioita useammin.

Ortopedi on nilkkavammojen asiantuntija

Nilkan nivelsidevammat ovat hyvin tavallisia. Jos nilkka ei toivu normaalissa noin 6 viikon aikataulussa, on syytä varmistaa, ettei mukana ole hoitoa vaativaa liitännäisvamma tai kuntoutusta vaativaa toiminnanvajetta. Tavallisiin nilkan nyrjähdysvammoihin liittyy aiempaa luultua enemmän nivel- ja jännevaurioita, jotka jäävät oireilemaan hoidotta.

Perustutkimukset ovat yksinkertaisia ja niistä tärkein on ortopedin suorittama nilkan ja jalkaterän tutkiminen vastaanotolla. Tutkimus pitää ulottua molempiin nilkkoihin ja toimintakokeet tulee aina suhteuttaa terveeseen puoleen huomioiden nilkan ja jalkaterän normaali biomekaniikka. 

Uutiset