Lastensuojelu-osionosto
Työmme ytimessä on lasten ja nuorten kehityksen tukeminen ja turvaaminen.

"Työmme ytimessä on lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukeminen ja turvaaminen"

Mehiläinen Lastensuojelu toimii yhteistyössä perheiden ja kuntien kanssa

Toiminnan peruskivinä perhe, humaanius ja ammatillisuus

Mehiläisen lastensuojelun kasvatuksellinen johtaja Matti KauppiLastensuojelun tarve lisääntyy jatkuvasti. THL:n mukaan lastensuojelun tukitoimia tarvitsisi useampi kuin joka kymmenes lapsi ikäluokastaan. Tämä on oire koko yhteiskunnan huonovointisuudesta: kun elämä on sirpaleista eikä mikään tunnu pysyvältä, oman elämän hallinta muodostuu monelle ylivoimaiseksi tehtäväksi.  Ihmiset kaipaavat turvakseen kadotettua yhteisöllisyyttä, mutta haluavat samaan aikaan lisätä yksilöllistä vapauttaan. Tässä meillä ihmisillä on ristiriita, sanoo Mehiläisen lastensuojelun kasvatuksellinen johtaja Matti Kauppi.

Lasten ja perheiden tukitarpeen kasvaessa monessa kunnassa ollaan neuvottomia, tosin kuntakohtaisia eroja palveluiden järjestämisessä on. Matalan kynnyksen tukea on yhä vaikeampi saada, kun esimerkiksi kodinhoitajia on kunnissa vähennetty jo useita vuosia ja kouluterveydenhoitajien vastuulla on aikaisempaa enemmän lapsia.

- Yksityinen palvelusektori voi tulla kuntien avuksi tarjoamalla kumppanuutta, jonka kautta voitaisiin yhdessä miettiä parhaita ratkaisuja. Pitkäjänteinen toiminnan kehittäminen yhteistyössä parantaisi perheille tarjottavia palveluita ja olisi myös kustannustehokasta toimintaa kunnille, toteaa Kauppi.

Mehiläinen Lastensuojelun konseptin peruskivet ovat perhe, humaanius ja ammatillisuus

Mehiläinen tarjoaa lastensuojelupalveluita valtakunnallisesti ja samalla paikallisuuden huomioiden, toimipisteiden vahvuuksiin nojaten. Tällä hetkellä toimipisteitä on Muhoksella, Hyvinkäällä, Kauhavalla, Evijärvellä, Ilomantsissa, Pedersöressä, Nurmijärvellä, Savonlinnassa, Lapualla, Lappeenrannassa, Joutsenossa ja Vaasassa.

- Olemme määrätietoisesti kehittäneet yhteistä valtakunnallista konseptia, joka ottaa huomioon paikalliset tarpeet. Toimintamme peruskivet, perhe, humaanius ja ammatillisuus, kulkevat palvelutarjonnassamme mukana rinta rinnan – panostamme kaikkiin yhtä lailla. Lastensuojelu koskettaa aina koko perhettä, samalla on huomioitava niin vanhempien kuin lastenkin näkemykset. Jotta voidaan auttaa ja tukea, tarvitaan ammatillisuuden pohjaksi suunnitelmallinen henkilöstömalli. Näin konseptin osat vahvistavat toisiaan.

Toiminnan vahvuuksina avoimuus, sitoutuneisuus ja valtakunnallisuus

Lastensuojelua tarvitsevilla perheillä on tyypillisesti vaikeuksia elämänhallinnan kanssa, mikä näkyy mm. sosiaalisina vaikeuksina ja mielenterveysongelmina johtaen edelleen kouluvaikeuksiin, rikollisuuteen ja päihteiden käyttöön.

- Perheen sosiaalinen elämä ja roolit saattavat olla hyvin lukittuneita. Usko itseen ja toiseen ihmiseen on horjunut, eikä positiivisia ratkaisuvaihtoehtoja kyetä siinä tilanteessa näkemään. Mitä aikaisemmin ongelmiin tartutaan ja mitä paremmin koko perhe saadaan osallistumaan hoitoon ja kuntoutukseen, sitä varmemmin perheen elämä saadaan takaisin oikeille raiteille, sanoo Kauppi. Samalla on huomioitava, että perheen eri tukimuotojen tulee olla samansuuntaisia ja toisiaan vahvistavia.

Mehiläisessä perhe otetaan mukaan ratkaisuiden etsimiseen perheenjäsenten näkemykset huomioiden ja lapsen yksilöllisyyttä kunnioittaen. Käytössä olevat resurssit takaavat sen, että asioihin paneutuvat parhaat asiantuntijat, jotka ovat pitkäjänteisesti sitoutuneet toiminnan kehittämiseen. Valtakunnallinen verkosto mahdollistaa palveluiden kattavan ja monipuolisen tarjonnan.

Mehiläisessä palveluita kehitetään yhdessä kuntien kanssa

Mehiläisen lastensuojelupalveluiden kehitys pohjautuu kumppanuuteen kunnan kanssa ja toiminnan tarkasteluun koko yhteiskunnan kannalta. Palveluiden jatkuva parantaminen edellyttää uskallusta keksiä uutta ja avoimuutta kritiikille.

- Mehiläisessä osataan ajatella asioita uudesta näkökulmasta ja haastaa itseä löytämään innovatiivisia ratkaisuja. Toiminnan tulee perustua selkeään palvelukonseptiin, jota kehitetään jatkuvasti. Perheen elämäntilanne tulisi aina huomioida kokonaisvaltaisesti ennen huostaanoton tekemistä. Näin voitaisiin lisätä tilanteeseen parhaiten sopivia tukimuotoja, kuten esimerkiksi perhekuntoutusta, summaa Kauppi.